Oma kuva
Tässä blogissa mennään isosveitsinpaimenkoira Iitun ja Mantan sekä amerikanstaffordshirenterrieri Masin tassunjäljillä..

lauantai 28. kesäkuuta 2014

28.6.2014 MH-luonnekuvaus / Mental Description test for dogs


Tänään ei arvosteltu hännän käyryyttä tai tassun profiilia vaan keskityttiin mentaali asioihin. Mäntsälä, Suomen Broholmeryhdistyksen järjestämä MH-luonnekuvaus, tuomareina toimivat Arja Jauhiainen ja Anne Kuivinen. Emäntä olisi reputtanut luonnekuvauksen jo edellisenä iltana jolloin huomasi - hyvissä ajoin ohjeistusta lukiessaan - että koiran rekisteritodistuksessa tulisi olla merkittynä sirunumero. No, EI OLLUT! Iituhan matkasi Suomeen siihen aikaan kun tatuointi kävi vielä tunnistusmerkintänä. Toki Iitu on myöhemmin sirutettu ja rokotuspassiin asiallisesti merkitty, mutta ei rekkariin.. NYT voin kertoa muille kohtalosisarille(ja veljille) että ei kannata sen vuoksi suurempaa kriisiä kehittää, Iitun virallinen tunnistus tehtiin kokeessa tatuoinnin perusteella (koska se on export pedigree:kin merkitty) mutta myös siru luettiin ja lomakkeeseen merkittiin - tupla tunnistuksella siis mentiin.




Itse kuvaus alkoi yleisön kiertämisellä ja kuvauksen ohjaajan tervehtimisellä (tokihan Iitu kohteliaana tyttönä moikkasi myös tuomarit). Käsittely nyt on niin tuttua kauraa näyttelyistäkin että siitä hyvästä Iitu lupsautti pusunkin kuvauksen ohjaajan suulle. Leikkikaluna oli talon puolesta kauhean ruma, suuri, paloletkun pätkä. Pyh! Iitu kävi kyllä moisen rohjakkeen haistelemassa kun ohjaaja sen heitti poispäin mutta eipä muutoin paljon kiinnostanut! Sen sijaan leikkiin ilman lelua Iitu innostuikin testin ohjaajan kanssa.

Seuraavalla rastilla testattiin saalistusta/takaa-ajoa - koiran halua saalistaa ja tarttua poispäin liikkuvaan esineeseen. Jänikset ja linnut kiritetetään kyllä pois pihamaalta mutta tylsä narulelu piuhan päässä ei saanut aikaan suurempia tunteita. Jokunen juoksuaskel vieheen suuntaan mutta olkoon..

..ja just kun päästiin vauhtiin.. Sitten meidät ohjattiinkin paraatipaikalle pönöttämään. Kolme minuuttia pelkää oleilua.. Iitu piippasi pari kertaa, kiersi minut ja tunsin kuinka Iitu tökkäsi minua vasempaan käteen ja istui vierelleni. Siinä sitä sitten oltiin - tuomarit ja yleisö katselivat meitä, minä puolestani - Iitu vasemmalla sivullani heitä.. (ylin kuva näistä tarkkailuasemista) Huomasin tuomarin kasvoilla hymyä tästä asetelmasta..

Etäleikki, Iitu kiinnostui kauempana heiluvasta hahmosta, totesi tämän olevan harmiton, kaipaavaan vain tarkistettua lääkitystä ja istuutui vierelleni olevan mökin portaille...


Sitten Iitu yllätettiin (haalarilla joka tempastaan yht´äkkiä koiran eteen testataan koiran reagointia ja toimintaa yllättävässä pelottavassa tilanteessa)! Iitu säpsähti duunarin vaatetusta mutta pysyi lähelläni ja tuli haistelemaan haalaria kun seisoin sen vieressä. Kun hetken kuluttua kävelimme haalarin ympäri Iitu oli jo unohtanut jo moisen kavalan pelottelu tempun ja tuomarin mukaan "Olisi vaikka voinut törmätä siihen", ajatukset olivat jo vallan muissa nuuskutteluissa.. 




Saman kaltainen reaktio nähtiin myös räminälaitteella (koiran reagointi ja toiminta yllättävän äänen kuullessa). Säikähdys, Mikä se oli?, Eipä näköään mitään erityisen kiinnostavaa..

Suurin yllätys saatiin ehkä aaveilla. Iitu tarkkaili rohkeasti molempia lähestyviä aaveita.. Hetken aaveita tarkkailtuaan neiti lienee päätellyt että nämä ovat sitä samaa sakkia joilla ei ole kaikki pillerit tallessa doseteissaan - outoja mutta harmittomia.. ja häntä alkoi heilua! Keskustelimme ohjaajan kanssa rastin jälkeen ettei Iitu tuntunut pitävän aaveita minään! Ohjaaja näytti sekunttikelloaan joka näytti 00:00:00 ja sanoi että ensimmäinen kerta kun hän ei edes kerinnyt käynnistää kelloaan! (..kuinka nopeasti koira lähestyy aaveita). 

Sitten taas leikittiin sillä rumalla lelulla.. Edelleen ei kiinnostanut - oma nalle lelu oli sentään kauniimpi ja kiinnosti enemmän. Joku siinä samalla paukuttelikin, huomattiin, mutta ei pahemmin kiinostanut..

Olen niiiiin onnellinen tästä neitosesta! Niin arki kuin juhlakin Iitun kanssa on jo kertonut että kaikki palikat ovat neitosen päässä kohdallaan - mutta oli hienoa nähdä ettei tällaisissa kuormittavissa tilanteissakaan Iitusta löytynyt jäljelle jäävää pelkoa tai aggressiota. Iitu on jo kotioloissa osoittanut että mikäli aihetta on, neiti ei kavahda hoitaa kodinvartijan hommiakaan - jos taas uhkaa ei ole, mitäpä tuota turhia stressaamaan! :) 

..niin.. Se testi meni hyväksytysti läpi! 

(..mahdollisesti vielä tulossa täydennystä tähän tekstiin.. videon pätkien lataaminen on vain niin hiiiiidaaaastaaaa...) 


Quilissbeth from Balihara Ranch passed MH-test (Mental Description test for dogs) today. I'm really proud of her! She took the test calmly, without remaining fear or aggression

Mental Description test for dogs http://www.lapphund.se/mheng.htm







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti