Oma kuva
Tässä blogissa mennään isosveitsinpaimenkoira Iitun ja Mantan sekä amerikanstaffordshirenterrieri Masin tassunjäljillä..

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

PETTYMYS



               .......................................VALTAVA pettymys...................................


Aamulähtö Seinäjoelle ei ollut kaikista helpoin.. ..navigaattori ei löytänyt koko reissun aikana GPS kenttää (kaikki jotka tuntevat minun suunnistustaitoni tietävät että tämä on vakava ongelma..)...ensimmäinen bensa-automaatti herjasi pankkikortin luentavirheestä... Matkaan kuitenkin päästiin - kaikista ennusmerkeistä huolimatta..

Seinäjoelle saavuttiin ajoissa ja kerittiin käydä Iitun kanssa pieni kävelylenkki ennen eläinklinikalle menoa. Eläinlääkäri katsoi Iitun röntgen ja CT-kuvat todeten "Hienoja kuvia muttei näistä mitään vikaa löydy." Samoin kuin ennenkin - kliinisessä tutkimuksessakaan ei todettu mitään aristuksia.
..jos jotain hyvääkin.. niin diagnoosi OCD:sta sai myös kyytiä. Iitun nivelissä ei ollut merkkejä nivelrikosta ja luultu irtopalakin osoittautui joksikin muuksi. Mahdollisuus tapaturmaisesti syntyneestä vauriosta oli kuitenkin mahdollinen joten jatkettiin tähystykseen.

"Vasemman olkanivelen tutkimus tähystyksellä (artroskopia). Nivelessä ei todettu mitään poikkeamia normaalista. Rustopinnat, jänteet ja siteet ovat normaalit eikä nivelessä ole tulehdusta.
Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu mitään aristuksia eikä Iitu ontunut etujalkoja.
Oireilun syy jää edelleen epäselväksi, koska ei ole mahdollista paikallistaa kipukohtaa jalassa."

Viimeinen lause vetää mielen matalaksi...

Kunhan tästä toivutaan (n. 2 viikon sairasloma) niin matkamme käynee fyssarille.. Nyt on tutkittu luita ja rustoja..jäljelle jää osaset jotka eivät näy röntgen- tai CT -kuvissa.

Vaikka mieleen tuleekin lähinnä K-18 sanonta veren kierron estymisestä...niin nyt keskitytään toipilaan paijaamiseen.






torstai 19. huhtikuuta 2012

...6 yötä...

Kuitti! Keskiviikkona 25.4. suuntaamme Iitun kanssa kohti Seinäjokea. Hienoa kuinka nopeasti saimme ajan tähystykseen! :)

Hiukan jänskittää..

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

OCD

...harvoin lienevät eläinlääkärissä nähneet yhtä onnellista henkilöä kun koirasta löytyy irtopala! ;)

                                              ...otetaanpas pikkuisen taaksepäin.. 

Meillä oli tänään sovittu aika eläinlääkäriimme: ontuman jatkohoito + rokotukset.
Iitu ei pahalla muistellut edellisiä käyntejämme vaan häntä heiluen, reipasta husky vetoa harrastaen tultiin paikalle. Puntarin kautta odotushuoneeseen - naiselliset 43 kg sveitsiläistä.




Eläinlääkärimme teki ensin perustarkastuksen Iitulle. Kun kaiken todettiin siltäosin olevan kunnossa jatkettiin ontumatutkimukseen. Lääkärimme ehdotti tutkimuksen jälkeen uutta röntgenkuvausta. Ontuminen kun on jatkunut sitkeästi - pahentuen pääsiäisen aikaan runsaasta ulkoilusta. Näinpä Iitu siliteltiin unten maille ja kuvattiin kyynär- sekä olkanivelet molemmin puolin. Nyt kuvissa näkyi varsin selvästi vasemmassa olkanivelessä irtopala. Tämä löydös tukee myös CT kuvausta jonka tulemana todettiin lievä nivelrikko. Tuolloin ei kuitenkaan ollut "merkittäviä löydöksiä" eli irtopala joka hankaa kuin hiekansiru nivelpintojen välissä lienee irronnut myöhemmin (..joka puolestaan selittää lisääntyneen ontumisen..).

VIHDOIN - SYY ONTUMISEEN SELVISI!!! ..ja tiedämme kuinka jatkaa tästä eteenpäin! :)

Eläinlääkärimme suositteli muutamaa tähystysleikkauksiin ja irtopalan poistoon/nivelpintojen putsaukseen erikoistuneita lääkäreitä. Selvitämme nyt yhdessä kuinka pikaisesti pääsemme lääkärimme lähetteellä leikkaukseen.

Nyt on luottavainen olo - kyllä me täältä noustaan! :)

*** OCD on lyhenne osteochondritis dissecans -termistä. Osteokondroosi on luun ja ruston kehityshäiriö. Osteokondroosi syntyy koiranpennun kasvuvaiheessa. Oireena on useimmiten ontuma. ***

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Pääsiäisreissu



Pääsiäisreissumme starttasi kiirastorstaina kohti Kajjjaania. Molemmat koirat ovat tottuneita matkustajia sillä ne ovat pennusta asti kulkeneet matkassani - mahdollisuuksien mukaan. Erojakin löytyy.. Iitu on rauhallisempi reissulainen jonka kuono häviää taustapelistä heti vauhdin kiihdyttyä maantie nopeuksiin. Masi sen sijaan on jäyhä pönöttäjä joka tuijottaa tuntikausia perässä ajavia. Nuorempana "kyläpoliisiamme" tuntuivat suunnattomasti ärsyttävän ohisujahtavat motoristit ja hälytysajoneuvot ja niitä yritettiinkin napata vauhdista kiinni sivuikkunasta..




Ei oltu yksin tien päällä mutta matka sujui kuitenkin mukavasti. 
Suonenjoen kupeessa nautittiin retkilounas sekä käytiin verryttelemässä koipia.




Noin kuuden tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme perille. Ihanaa - monta rentoa (ja toivottavasti aurinkoista..) lomapäivää edessä! :)


                                         Pitkäperjantaina lähdimme purkamaan energiaa Oulujärvelle. ..se oli tarpeen edellispäivän pitkän ajomatkan jälkeen.. Mitenkäs ne Cesarin opit menivätkään..exercise...  ;)
  

Kyläpoliisien liikkuvapartiomme aloitti tehovalvonnan jäällä pörrääville moottorikelkoille ja saikin narun peräänsä ettei innostuisi ratsaamaan kelkkoja..




Ulkoilupäivän lopuksi laitettiin tulet mökin grillikotaan ja innokkaat makkaranpaistajat istuivat odottamaan eväitään..



Tänään ,lauantaina, kävimme Iitun kanssa moikkaamassa "serkkupoikaa". Olemme viimeksi nähneet Patun jouluna ja kylläpäs olikin poika muutamassa kuukaudessa kehittynyt! Komia poika! :)


Hetken aikaa siinä Iitu ja Patu tuntuivat ihmettelevän toisiaan ja mietiskelevän jalostuksen veikeitä aikaansaannoksia. Nuuskuttelujen jälkeen lähdettiin yhdessä nauttimaan aurinkoisesta kevätpäivästä.




Läheisessä koirapuistossa päästettiin "serkukset" vaihtamaan kuulumiset ja vertailemaan kiihdytysnopeuksia.



Aurinkoisen lenkin jälkeen olikin aika sanoa heipat Patulle. Nähdään taas pian! :)




AURINKOISTA JA ILOISTA PÄÄSIÄISEN JATKOA !!! :)

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Huolta ja murhetta...

HUOH..
Aina ei ole koiran ja omistajan elo kevyttä ja huoletonta..

Tämä sairaskertomus alkaa marraskuisesta illasta. Palasimme Iitun ja Masin kanssa iltalenkiltä. Tassuissa oli vielä ripaus energiaa.. kerta talon ympäri Masin johdolla ja sisälle. Tuona iltana Iitu ontui ensimmäisen kerran makuulta noustessaan.

Onhan näitä pikku venähdyksiä ja kolhuja ennenkin sattunut joten odoteltiin muutama päivä josko ontuminen menisi itsestään ohi.. Ei mennyt. Nuori, isokokoinen koira kuitenkin kyseessä joten lähdettiin Valkeakoskelle tutkimuksiin. Iitulle tehtiin ontumatutkimus ja röntgenkuvaus. Kuvista ei löytynyt syytä ontumiseen joten palattiin kotia ohjeina kevyt liikunta ja tarvittaessa tulehduskipulääkkeet.

Näillä ohjeilla mentiin vuodenvaihteen yli. Ikävä kyllä ontuminen ei loppunut. Uusi aika eläinsairaalaan ja uusi ontumatutkimus ja röntgenkuvaus. Edelleenkään kuvista ei löytynyt syytä ontumiseen joten eläinlääkärimme ehdotti mahdollisuutta CT kuviin "ihmispuolelle".

Korkein odotuksin lähdimme ystävänpäivänä sairaalaan. Pujahdimme sisälle sivuovesta yhdessä eläinlääkärimme, avustajan, toisen koirapotilaan ja röntgenhoitajan kanssa. Ilmeisesti koirapotilaiden näkeminen ei ole sairaalassakaan ihan jokapäiväistä sillä vartijat pysäyttivät matkamme nopeasti. ;) Sairaalan röntgenhoitajan tiukka vakuuttelu siitä että asia on sovittu ja täysin Ok sai hämmentyneet vartijat lopulta luovuttamaan..


Iitu CT kuvassa



Yksi kuvista.. tekniikkaa jota ei voinut olla ihailematta..

Iitun kuvat tutkittiin ja lausuttiin usean asiantuntijan voimin Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. "Ei mitään merkittäviä löytöjä." Toisaalta niin helpottava ...MUTTA...piinaava tulos...MIKSI Iitu ontuu?!?!?

Tulosten jälkeen Iitun kyynärpään niveleen on ruiskutettu kerran kortisonia/niveliä voiteleva seos. Tämä toimenpide auttoi muutamaksi päiväksi.

Nyt olemme ottaneet "aikalisän".
Iitu syö ravintolisiä jotka voitelevat niveliä ja vältämme hurrrjia riehumisia (..joka on helpommin kirjoitettu kuin tehty..). Muutoinkin Iitu on edelleen oma ihana itsensä. :) Koko tänä aikana Iitu ei ole osoittanut kipua muutoin kuin ontumalla levon jälkeen. Grosse neiti on ensimmäisenä lähdössä ulos ja mielellään tulisi viimeisenä sisään..

Seuraamme kuitenkin myös eläinlääkärimme kanssa tilannetta (..olenkin vaihtanut eläinlääkärimme kanssa viimeaikoina enemmän sähköposteja kuin ystävieni..) ja pidän myös teidät ajantasalla kuinka ravintolisät vaikuttavat.