Oma kuva
Tässä blogissa mennään isosveitsinpaimenkoira Iitun ja Mantan sekä amerikanstaffordshirenterrieri Masin tassunjäljillä..

lauantai 10. joulukuuta 2016

Helsinki Winner 10.12.2016


PETTYMYS.

No... Otetaanpas useampi tunti taaksepäin..

Tänään oli Suomen koiranäyttelykansan huippuviikonlopun ensimmäinen päivä. Mekin suuntasimme aamusella Helsinkiin perhosia vatsanpohjassa (siitäkin huolimatta että Mantan perskarvat olivat pesun jälkeen iloisesti pörhöllään kuin bernillä konsanaan..!).

Oli mukava nähdä ja höpötellä grosse porukan kanssa - koirilla ja ilman - huipputyyppejä sitä onkin osunut rodun pariin!

Messuosastoilta bongasin parhaita tarjouksia.. Hurtan valjaat kympillä, kotimaisia possunkorvia 15 kpl kympillä, XL puruluita ainakin puolta halvemmalla kuin yleensä, pehmoleluja muutamalla eurolla ym. ym.

..ja sitten oli kehän aika.. Juuri ennen grosse kehää tuomari sai arvosteltua colliet loppuun ja seurasi pieni tauko.

Huomasin kyllä että Manta ei arvostanut Messarin hektistä tunnelmaa samanmoisesti kanssani, mutta toivoin että parit harjoituskierrokset kehässä auttaisivat rentoutumaan.. VIRHE.

Juoksimme harjoituskiekalla kehämaton alla oleville kaivonkansille melkoisilla kolahduksilla ja se oli liikaa Mantalle. Neiti teki totally stopit.

Tässä vaiheessa tuomari tuli takaisin ja kerkesin hetken aikaa pohtia kannattaako mennä lainkaan kehään.. Luotin kuitenkin siihen että Manta lähtisi kanssakilpailijasisarusten imussa jälleen juoksemaan..



Toinen VIRHE.

Ei lähtenyt juoksemaan ei... Huoh.. Täydet pisteet kehäsihteerille joka kaivoi repustaan kumivinkumustekalan avuksi sekä tuomarille joka sanoi "Älä huoli - Annan teille monta mahdollisuutta.." Mutta ei kun ei.. Manta oli jumissa, joten houkuttelu yritysten jälkeen käännyin tuomarin puoleen ja sanoin " Se oli tässä. Ei tänään." Tuomari kysyi vielä "Oletko varma?" Nyökkäykseni jälkeen tuomari vielä tuumasi että toivottavasti näemme ulkonäyttelyissä.

Pitkän, hyvän arvostelun viimeinen lause; "Unfortunately, the dog dont´t want to move today, so not possible to evalute movements."

JEP. Nyt tuli karvaasti tämäkin todeksi.. Ensimmäinen EVA. Ikinä.

Voinee todeta että kaikella lienee tarkoitus.. jos Mantaa ei olisi kohtutulehduksen vuoksi sterilisoitu aiemmin, niin olisin nyt Isojen mietintöjen edessä.

Kehän jälkeen olikin jo kiire rotukopille edustamaan Iitun kanssa!




..ja kun toisen tytön kanssa tänään epäonnistuttiin, niin en voi kuin ylistää Iitun luonnetta! Meitä olikin jo odotettu kopilla. Rodusta kiinnostuneet olivat valmiina kysymyksineen ja niiiin monta ihmistä odotti että pääsisi silittelemään grossea. Ensimmäinen tunti meni ihan hulabaloossa ja kun tuli hetken rauha niin Iitu itse päätti tehdä PR hommia ja kuonollaan tönäsi ohimenijöitä - eikös muka rapsutuksia irtoa..?!? ..ja tulihan niitä!

Silittelijöitä oli Todella Paljon (..ja mikä mielenkiintoista yksikään aikuinen ei kysynyt saako silittää koiraa - vain osa lapsista..) ja suurelle osalle grosse oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus. :)

Olipa upeaa päästä edustamaan sennenkoiria ja grosseja! Kiitos! :)

Onnittelut tämän päivän menestyjille ja voittajille!

..ja sitten kuvasatoa..



















perjantai 21. lokakuuta 2016

Kuulumisia, koiven parantelua ja kurssinpäättäjäiset



Istahdetaanpas hetkeksi sohvalle ja tehdään katsaus menneisiin viikkoihin..


Sydämen ylimääräisiä tykytyksiä ja yöunien levottomuutta on aiheuttanut tällä kertaa lauman vanhapoika Masi 10+ vuotta.
(Kirjoittajan pohdintaa.. kun lihaksia treenaa ja rassaa, niin tuloksiahan voi nähdä vaikkapa fitness lehden kannessa.. Tuntuu että sen verran on ollut oma sydän tiukassa pumppauksessa viime vuosina että saattaisi olla jo vallan kelvollinen kansikuvaelin kardiologien lehteen..)

Hiukan yli viikko sitten Masi alkoi äkillisesti (ilman mitään tapahtunutta joka selittäisi syytä..) ontua oikeaa takajalkaansa. Ontuminen paheni päivän aikana niin pahoin että iltasella poika oli kolmijalkainen ja selvästi kipeä. :(
Vanhan koiran kanssa eläinlääkärireissuille lähtö on erityisen raskasta.. kasvaimet eivät ole mitenkään harvinaisia.. ja jos jokin olisi pahemman kerran koivessa irti/poikki, niin täytyy tarkasti miettiä leikkauksen onnistumisen mahdollisuus ja sitä seuraava kuntoutusjakso..

Nämä ajatukset mielessämme lähdimme viettämään perjantai iltaa lääkärin vastaanotolle..
Eläinlääkärin ilme oli kovin empaattinen Masia nukuttessaaan.. mutta sitäkin iloisempi kun hän kutsui katsomaan röntgenkuvia.
Ei kasvaimia, ei vikaa nivelsiteissä, ei nivelnestettä turvotuksessa.. ei edes nivelrikkoa!
..mutta.. kinnernivel on jostain syytä pahasti turvoksissa..

Ehkä.. vauhdikas vaari on kuitenkin onnistunut telomaan koipensa jossain tai nivelessä on tulehdus (vaikkei tikkua tms. jalasta löytynytkään).
Hoitona antibioottikuuri + tulehduskipulääkkeet + tukiside + täydellinen lepo.

TÄYDELLINEN LEPO?!?!? Jep, jep.. Over my dead body tuntui vanhapoika ajattelevan jo seuraavana aamuna nukutuspöllyistä selvittyään..

Kirjoitetaan vaikka näin.. Meidän viikko on ollut Pitkä.. (..ja Masin mielestä TYLSÄ)..

Maanantaina on kontrolli. Side poistetaan, tarkastetaan jalan tilanne ja päätetään miten jatketaan.




Lauman vanhimmasta lauman nuorimpaan.
Eilen todettiin Mantan kanssa että "käytyjen kurssien listaan" voi nyt lisätä Pirkanmaan Sennenin rallytokon alkeiskurssin.



Iloista meininkiä kanssamme ylläpitivät bernit, dalmis ja pikkiriikkiset pommit. (Kylläpä nuo pikkuiset pallukat kiinnostivatkin Mantaa.. Ensimmäisellä kerralla ei meinannut keskittymisestä tulla yhtään mitään jos moinen tirriäinen pomppi jossain lähettyvillä..).
Meininki nuorten koirien kanssa oli tosiaan sen verran iloista että päätimme antaa "rallytokojoukkueellemme"  nimeksi: Team Ilmapallot.
..sen verran useammin oli tassut ilmassa kuin maassa..

Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen Mantan edistymiseen ja yhteistyöhön. Omistajan ollessa patalaiska (en viitsi edes kirjoittaa niitä perusselityksiä kiireisistä viikoista ja lyhyistä illoista..) ja kun treenien välillä tehdyt harjoitukset ovat laskettavissa kahden käden sormilla, niin mitään ihmeitä ei voi toivoakaan!
No, onneksi kouluttajamme Merja tsemppasi ja kannusti siihen, että tällä kurssilla opetellaan kyltit ja perusasiat ja kurssin jälkeen alkavilla treenivuoroilla aloitetaan varsinainen treenaus. Huh! Olemme vielä mukana Team Ilmapalloissa.

Mantan keskittymiskyky ja työskentelyhalukkuus on vielä varsin rajallinen - treenituntien toistaessa suurinpiirtein tätä rataa:
15 min alkuhulluus, rauhoittelua, harjoitellaan kontaktia ja yhdessä tekemistä -  max.15 min hyvää harjoittelua - välipissitys ja huilaus - max. 15 min hyvää harjoittelua - 15 min (keskittymiskyky alkaa taas kadota), huilaillaan ja harjoitellaan rauhoittumista.

Palkkana menee mainiosti nakit yms. Leluakin kokeilin, mutta se jätettänee siihen tilanteeseen kun tarvitaan extra boostia.. Lelu kun kiihdyttää Mantan koikkaloikkaan, jolloin koiran hallinta vähenee verrannollisessa suhteessa loikan pituuteen..

Erittäin hyvää harjoittelua nuorelle vauhdikkaalle koiralle jo pelkästään siihen, että opetellaan rauhoittumaan muiden koirakoiden keskellä. Tämän lisäksi Mantan (grossemaisittain varsin hetkittäinen..) halukkuus yhdessätekemiseen ja innostus oppimiseen antaa emännällekin virtaa jatkaa tästä eteenpäin.

Kirjoittamattakin lienee selvää että heikon lenkki on emäntä..
Spiraalit, käännökset, kierrot, kaarrot ja loikat etu-, taka- sivuviistoon.. ja vielä numeroidussa järjestyksessä..
.. huh..

Onneksi rallytoko ei ole niiiin vakavaa! :D













tiistai 20. syyskuuta 2016

Langenthal / Club Show 17.9.2016




Matka isosveitsinpaimenkoirien kannalta historialliseen kaupunkiin alkoi myös matkaajien historiaan jäävällä tavalla..

Torstai iltana, juuri ennen nukkumaan menoa, aukaisin vielä sähköpostini ja pinon päällimmäisenä odotti posti lentoyhtiöltä "Schedule changes".. Soitto lentoyhtiöön ja pian näppäilinkin jo Sofian numeroa "ilouutinen" kerrottavanani. Se meidän mukava aamupäivän lento olisi niin paljon myöhässä aikataulusta, ettemme enää kerkeisi Zürichin koneeseen.. Vaihtoehdot: rahat takaisin tai lentojen vaihto lauantaille (tämän koneen pakkolaskusta luimmekin sitten myöhemmin iltapäivälehdistä..) TAI lähdemme Helsingistä jo 5:40 lähtevään koneeseen!
Arvatkaas minkä vaihtoehdon valitsimme..
Yöunien ollessa 0 - 2 tuntia juttujen laatu ei ehkä päätä huimaa, mutta hauskaa oli! :D

Helsinki - Riika - Zürich - Langenthal reitin kuljettuamme olimme Perillä!
(..paluumatkasta en tähän kirjoittanutkaan, mutta mainitaan nyt että sillekin matkalle lentoyhtiö oli keksinyt extra jännitysmomentteja..)

Hotelli Auberge oli todella mukava hotelli juna-aseman ja näyttelypaikan puolivälissä (lyhyen kävelymatkan päässä molemmat). Henkilökunta oli hyvin ystävällistä ja harvoinpa aamiainenkin tarjoillaan suoraan pöytään!



..mutta ennen aamiaista kävimme vielä virittäytymässä tulevan näyttelypäivän tunnelmaan iloisessa seurueessa dinnerin merkeissä. Pitkän pöydän ääressä kohtasivat ainakin suomalaiset, slovenialaiset, italialaiset ja belgialaiset grosseihmiset! ..ja itseasiassa jokunen grossekin jotka kävivät moikkaamassa ihmisiä! ..eikä kukaan (minun ja Sofian lisäksi..) hämmästellyt koiria ravintolassa!
..voi kun Suomessakin olisi näin..

..Sveitsin frangeja ei tarvinnut kantaa enää takaisin kotia..  ;) 

Hyvät yöunet ja matkan huipennus..  Ehkä tästä kuvasta voi nähdä ja tuntea hiukan sitä iloa minkä matkaajat tunsivat näyttelypaikalle saapuessaan... :D

Suomen sveitsinpaimenkoirien juhlajulkaisusta: Sveitsin Kennelliiton 25 -vuotisjuhlien kunniaksi Langenthalissa 1908 järjestetyssä näyttelyssä tuotiin berninpaimenkoirien ryhmään kaksi "lyhytkarvaista berniä". Tuomarina toiminut professori Albert Heim kuitenkin tunnisti Bellossa (toinen esitetyistä uroksista) jo kadonneeksi luullun rodun, suuren sveitsinpaimenkoiran.

Langenthalissa järjestetään nykyisin joka 4. vuosi grossejen erikoisnäyttely. Koirat oli jaettu kolmeen kehään. Junnut ja veteraanit olivat kehässä joka oli hiukan erillään kahdesta muusta kehästä, joten keskityimme seuraamaan urosten ja narttujen nuorten, avointa ja valiokehiä.



Alppimaan reippaan kansallismusiikin soidessa taustalla, kehät pyörähtivät käyntiin.

Muutamia huomioita näyttelystä, koiran esittäminen olisi voinut olla useiden koirien kohdalla parempaa - on kuitenkin suotavaa että koira seisoo tuomarin arvostellessa sitä ja välillä kehässä näytti olevan useampi handleri/muutoin tilannetta selvittävä sukulainen..



..häkkejä bongasin koko näyttelyalueelta vain muutaman, koirien esittäjissä oli huomattavasti enemmän miehiä kuin meidän kehissä, tuomari näytti välillä hoitavan myös kehäsihteerin hommat ja kuljeskeli kehän laitaa heilutellen lehtiötä jossa oli jatkoon/kilpailuluokkaan päässeiden koirien numerot..


..muutoinkin laatuarvosanoja oli vaikea seurata sillä viuhkoja ei heiluteltu. Jokaisen tuomarin kehässä sijoittuneita ei järjestetty paremmuusjärjestykseen joten välillä näytti ettei ilmeisesti vähemmän näyttelyisssä käyvät itsekään heti tienneet miten meni..


..no, voittajat löytyivät ja tunnelma oli grossemaisen iloinen koko päivän! Yksi tuomareista heilutti ahkerasti mittatikkua (verraten mittatikulla myös säkäkorkeuden suhdetta pituuteen). Myöhemmin tuomarin kanssa keskustellessa kävikin ilmi ettei tuomari ollutkaan jokaisen koiran kohdalla niin erityisen kiinnostunut korkeudesta, vaan tällä testattiinkin koiran suhtautumista tähän toimenpiteeseen!

Sekä narttujen että urosten avoimet luokat olivat suuria - yli 20 koiraa!


Video urosten avoimen luokan koirista.


Blogin kirjoittaja lähti reissuun kamera kaulassa ja numerolapun pidike jätettiin kotiin.. mutta mitenkäs kävikään! Löysinkin itseni upean grosse neitosen kera BIS kehästä! Hieno kokemus!

Alpina Karantanska
Näinkin suuressa koiramäärässä (90 grossea) oli luonnollisesti vaihtelua koirien laadussa ja käyttäytymisessä, mutta pääosin koirat olivat kauniita/komeita ja varmasti käyttäytyviä.
Oli mukava tavata livenä niin monet fb kamuista ja nähdä livenä monet kuvissa nähdyt koirat.
..näyttelyluettelo on täynnä omia merkintöjä koirista..   ;)

Olkaa hyvä - Tervetuloa mukaan Langenthaliin!




Estor Aki Karantanski / intermediate class 1 


Falko from Swiss Star

Antares von der Steinweid / Open class 1
 


Ronja Karantanska intermediate class 1 and BIS, Isabella from Canis Star 3.
Kolina Schwarzenherd intermediate class 2,



Luva-Chicco von Derschau







Vilin Karantanski Veteran class1. BOS


Open class / Zelaya von Ayala 2. & Branca von der Steinweid

Bond vom Fuhrenhof
Umbrella of Rihanna


Open class 2. / Dundee Clark S Future

Open class 3 / Arve Viljar Fra Gjomie (number 303)
Champion class / Tango Tao

Sirtaki Gentle Giant



Korona Rossii Vasilisk


Champion class / Tango Tao & Gedeone


Champion class / Tango Tao, Gedeone, Gandalf Karantanska, Sirtaki Gentle Giant
Zirak Yaris il Gigante
Korona Rossii Vasilisk & Giorgio Armani from Swiss Star
    
Champion class/ 1. Knut vor Kohlereschlucht & 2. Giorgio Armani from Swiss Star

Champion class / 3. Zirak Yaris il Gigante & 4. Gedeone







Open class/ 1. Eisha v.d.Aufhaben & 2. Zelaya von Ayala
Open class / 3. Tell Karantanska & 4. Joya vor Kohlereschlucht

Champion class / Alpina Karantanska & Jessie Swiss Star Valatheca & Rumba First Lighting









Näyttelyn kauneimman valinta.. 



BIS Ronja Karantanska & BOS Vilin Karantanski



WoW! An unforgettable day with all of you great people and swissies!!! 
Thank you Langenthal!!