Oma kuva
Tässä blogissa mennään isosveitsinpaimenkoira Iitun ja Mantan sekä amerikanstaffordshirenterrieri Masin tassunjäljillä..

maanantai 30. toukokuuta 2016

Maastolajeihin tutustumassa / MEJÄ / verijälki


JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!!!!

Veri.

Se sai grossen poikasen vihdoin keskittymään jäljestykseen. Peltojälki ja metsäjälki ihmisen tallaamana (ja herkuin terästettynä) ei innostanut metrin/parin pikapyrähdyksiä pidempään nuuhkimiseen, mutta tänään oltiin jonkin jännittävämmän jäljillä...



Jäljen alussa Manta kiinnostui heti alkumakuu paikasta ja koko olemus tuntui hiukan jännittyvän.. MIKÄ ihme tästä on mennyt..?!?
Manta jäljesti rauhallisesti ja tarkasti nuuskien.

Pari kertaa mamma meni halpaan.. Manta meni hiukan jäljen sivuun ja katsoi minuun kysyvästi. 
No, suloisen, kysyvän katseen sulattamana mammahan viittoili heti innokkaasti jäljen suuntaan. Tästä tuli Katrilta liinan pitelijälle palautetta - antaa Mantan itse tehdä jäljen hakutyö, osaa kyllä..

..sain taas kerran todeta kuinka taitavia grosset ovatkaan vedättämään omistajiaan! ;) 

Muurahaisia pöksyissä, pari litraa verta itikoille luovuttaneena, lämpimän päivän jälkeen iho säämiskän nihkeänä.. ja Upea Fiilis! 

Tästä jatketaan ensi kerralla. :) 

** Loppuun vielä sienikevennys. **

Tältä näyttää kaksi pika pikaa töiden jälkeen jälkimetsään singahtanutta oppilasta, jotka hätäpäissään yrittivät tekaista verijäljen tekemiseen tarvittavat sienet kaapista löytyvistä materiaaleista..   😂

Katri oli todennäköisesti aavistanut tämän ja pelasti meidät kunnollisilla välineillä. ONNEKSI kouluttajallamme on pitkä pinna ja rempseä huumorintaju..

Minä palautin pesusienen kylppäriin ja Pirjo Viledansa moppiin.. 






sunnuntai 22. toukokuuta 2016

22.5.2016 Koski TL, R 2 ja 4/6



Kevään näyttelykiertueemme jatkui tänään Koski TL:ssä. Näpsäkkä "vain himppasen yli tunnin" ajelumatka kävi melkein sunnuntai ajelusta.

Pikkukylän näyttelyihin jo lähes hullaantuneina tuumasimme jälleen että onpas mukavasti tilaa, kehissä mahtuu kiihdyttämään isommankin koiran kanssa ja tunnelma varsin leppoinen. :)

Leiri pystyyn puun juurelle ja odottelemaan kehän alkua..

Tuomarina tänään Helin Tenson.



Erinom. mittasuhteet ja luusto. Hyvin kaunis pää. Kauniit tan-merkit. Erinomaiset korvat. Kaunis ylälinja. Erinom. häntä. Erinom. eturinta & rintakehä & kulmaukset. Liikkuu kauniilla maatavoittavalla askeleella. Kaunis esittäminen. 

JUN ERI, SA, SERT, PN1, ROP


WoW - varmasti hienoin arvostelu tähän mennessä.
Helin rapsutteli Mantaa ja kehui ihanaksi, nätiksi tytöksi!  
Kiitos! :) 

Tässä välissä olikin aikaa seurata mm. päivän suosituinta kehää - suomenajokoirat.


Kehän laita oli piukkaan miehitetty vanhanliiton ajokoiramiehistä. Tuomari selitti arviointiperusteitaan enemmän yleisölle kuin esittäjille. Väliin yleisöstä kuului "suurajomiehen" hyväksyvä kommentti tuomarin valinnalle ja tässä vaiheessa tuomari kävikin jo kättelemässä tätä yleisön tietäjää. ..tätä kehää ja showta jäin minäkin toviksi seuraamaan.. ;)

Ryhmäkehä oli pitkälti kunniakierros, mutta hienoa kun päästiin toistamiseen pikkuisen kanssa edustamaan grosseja!

..vielä tunnelmaotoksia sieltä täältä..






















lauantai 14. toukokuuta 2016

Rauma K, 14.5.2016


Tänään kello soi aikaisin.. hetken jo kerkesin miettiä että Miksi? Viikonloppu... Kunhan syy kerkesi kiiriä (näyttelykaheli)ihmisen ohjauskeskukseen saakka niin alkoi tapahtua.. noo.. Kepolla lienee jotain haasteita aivoimpulssien kanssa, koska häntä jouduttiin muistuttamaan/innostamaan asiasta hiukan enemmän.. ;) 

Täsmäsäätä tuli seurattua tarkkaan.. Luvattiin sadetta - hiukan vähemmän aamupäivästä ja pikkaisen enemmän iltapäivästä. Hienoa... Noinkohan loppuisi meidän hyvä tuuri Suomen sateettomien (kerran Virossa ollaan käyty näyttelyissä sateessa, tosin silloinkin sade lakkasi sopivasti juuri grosse kehän ajaksi..) näyttelyiden kanssa.

Sateen varalta otettiin mukana teltta ja saatiin pystytettyä se toiseen riviin. (Kirjoittajan huomio.. Grosset olivat kehässä heti aamutuimaan..joten mekin olimme paikalla jo hyvissä ajoin. MITEN aikaisin ovat tulleet eka rivin telttailijat..?!? Onko näyttelyihin rantautumassa sama jonotus kulttuuri millä jonotetaan ämpäreitä aamuyöstä Gigamarketin avajaisista.. ) 

Iitu oli mukana fiilistelemässä näyttelytunnelmaa (Jep, en raaskinut jättää kotia) ja haligrossena.
Kauan ei siis tarvinnut odottaa ja oli jo Mantan vuoro.

Tuomarina oli Valko-Venäläinen Antoli Zhuk.

Antolin tyyli lähestyä koiria oli kovin hmmm.. persoonallinen ja läheinen.


Manta hiukan vieroksui tuomarin lähestymistapaa mutta hyväksyi sen. Tästä pienestä venkoiluista taidettiin saada maininta kehätottumusen puutteesta.. 


Excellent type. Nice head and expression. Little bit light bones. A litte bit narrow body. Movement enought light and balanced. Correct temperament. Should need more ring training.


Hiukan hymyilytti Anatolin maininta kevyestä luustosta, koska tullessaan Mantan luokse hän kysyi "Male..?" No, ehkä jokin muu Mantan olemuksessa sai hänet luulemaan niin.. ;) 

Suusanallisesti saimme arvostelua enemmän palautetta. Ensinnäkin tuomari tuumasi että hieno koira, odotetaan noin vuosi että kehittyy loppuun. Sen jälkeen voikin ruveta treenaamaan kunnolla lihaksia. 
...ja yllätyksekseni hänellä oli kymmeniä ja kymmeniä kuvia grosseista kännykässään! 

..ja sitten sainkin nähdä kuvia venäläisestä uroksesta (..joo, ei lainkaan hassumman näköinen..) jota oli harjoitettu uintitreeneillä. 



Mielenkiintoinen kehäpyörähdys! ;) 

..sitten olikin aikaa mm. maistella Rauman kuuluisat räiskäleet.. ja.. ja..

Tänään saatiin oikein kunnolla treeniä sillä ensin osallistuimme rotunsa parhaiden junnujen ryhmäkilpailuun (tuomari Talvitie). 


..ja sen jälkeen juoksimme ryhmäkilpailun tiukan tuomari kollegion eteen!


Tänään se riitti lähinnä katseeseen.. mutta olemme silti ylpeitä siitä että saimme edustaa Grosseja! <3 



..ja sitten vielä lähes pakollinen palkinto pose.



..ja siitä tuurista.. Se jatkui!

Ryhmäkehän JÄLKEEN kun olimme purkamassa tukipaikkaa alkoi ripsiä vettä..


Tunnelmia sieltä täältä..

Berhandilaisten kehä oli YLLÄTTÄVÄN kauheaa katseltavaa.. Lyhyt karvainen versio puri esittäjäänsä ja tämän kehän kolmonen kävi ykkösen kimppuun..?!?!!? Vieressä olleet rodun harrastajat olivat myös HYVIN v&(&ta.. kuulemma tämän kesän näyttelyissä on myös purtu tuomaria.. WTF.. ?!?!








torstai 12. toukokuuta 2016

Maastolajeihin tutustumassa / Peltojälki



Maastolajit (..ja koiran ominaisuudet..) tutuksi - kurssimme jatkui eilen peltojäljellä.
Itse asiassa tässä välissä kokeilimme myös metsäjälkeä ja siitä "raportoin" fb:n puolella. Blogin lukijat eivät kuitenkaan ole menettäneet mitään, sillä karkeasti voin todeta että treenikertojen tulema oli hyvinkin samankaltainen - maastosta riippumatta.

Kun autosaattueemme kurvasi pellon laitaan, päätti puolenkymmentä peuraa etsiä rauhallisemman paikan illanviettoon. Mielessäni pohdin miten mojovat hajut mahtoivatkaan nämä somat sorkkaeläimet jättää jälkeensä..

Katrin opastuksella teimme jäljet peltoon ja pienen odottelun jälkeen olikin Mantan vuoro.


Positiiviset puolet ensin: Intoa - On!
..sitten ne kehityspuolet: Peltojälkeen - Ei niinkään..



Mitenhän Kennelliitto mahtaisi suhtautua aloitteeseen jossa ehdottaisin uudeksi maastolajiksi "Peltopapanan pyydystys".. Idea on se että koira punnitaan ennen lähtöä. Sen jälkeen tehdään n. 50 m pitkä jälki (Ei kannata olla liian tarkkana jäljen tekemisen kanssa, koira ei kuitenkaan seuraa sitä..) ja sitten koiran tulee koko liinan säteellä etsiä molemmin puolin peuran papanoita ja syödä niitä mahdollisimman paljon. Koira punnitaan maalissa.
Eniten painoa kerännyt ja näyttävimmät etsimisliikkeet (pompuista lisäpisteitä) tehnyt koira voittaa!


Kuvaajamme (Kiitos Pirjo!) oli armeliaasti napannut kuvia juurikin niiltä lyhyiltä pätkiltä jolloin olimme joko suunnitellulla  jäljellä tai mikä todennäköisempää suunnittelemattomalla jäljellä etsimässä peuran papanoita.. ;)

Näiden kahden jälkikerran jälkeen näyttää vahvasti sille että Manta on voimakkaasti ilmavainuinen ja motivaatio/keskittymiskyky ei riitä metsä/peltojäljen seuraamiseen.

Kouluttajan kanssa pohdimme myös sitä että voi olla että Mantaa motivoisi enemmän vieraan ihmisen jälki, kuin oman emännän tallaama. Fiksu koira voi tuumia että mitä tuota nyt jäljestämään/etsimään kun tuossahan tuo takana tulla pönöttää liinan perässä..

Tämän lisäksi tässä(-kin) lajissa on omat kommervenkkinsa.. Mistä tuulee? Miten vanha jälki? Onko haju jo "laskeutunut"? Ilta tuo mukaan kosteuden.. jne. jne.
..mutta rehellisesti sanoisin että Ehkä meidän huippusuoritus ei kaatunut tällä kertaa ruohonkorren kosteuteen.. :D

ja sitten Se Tärkein..
Hauskaa oli jälleen!!
Manta sai kaipaamaansa aktiviteettia. Yhdessä opimme koko ajan lisää - lajeista sekä toisistamme.



lauantai 7. toukokuuta 2016

Harjavalta R 7.5.2016


Kevään lämpimin päivä paahtoi helli meitä tänään Harjavallan ryhmiksessä. Kaikinpuolin leppoisa näyttelyfiilis (väljää, kehät erinomaisen kokoiset, autonkin sai ihan kehän viereen, ystävälliset talkoolaiset jne.) saikin pohtimaan miksei aiemminkin olla erityisesti suosittu näitä pikkukylän näyttelyitä..

Rokotusten tarkastuksessa eläinlääkäri arvaili rotua... Appenzeller? No, Ei. Isosveitsinpaimenkoira - ja nuori & iloinen yksilö! Jaa.. Ei kyllä huomaa.. on niin kovin vaisu... (ja hyvät naurut päälle..) 
Manta joka tässä vaiheessa yritti kahdella/yhdellä/kolmealla jalalla päästä rokotustentarkastajien ja lääkärin rapsuteltavaksi..

Pian löydettiinkin tuttuja juttukamuja (ihana Hilma -broholmer omistajineen) ja hyvissä ajoin ennen kehän alkua tämänpäivän kilpakumppanimme Maisa -grosse omistajineen löysi myös kehän laidalle.

Tuomarin vaihdon jälkeen,
Tänään nauhat (Jep, saatiin oikein "vanhan hyvän ajan mukaisesti" nauhat muistoksi) jakoi slovenialainen Brigita Kremser.

Kun tuomari lähestyi meitä, Manta ilahtui kovin potentiaalisesta rapsuttajasta ja yrittikin samantien tehdä lähempää tuttavuutta. "Ai sinä laitatkin leikiksi minun kanssani! Voi sinua - ei nyt.." Tuomari nauroi Mantalle. Brigita vaikutti muutoinkin käsittelevän koiria (ja handelereita) mukavasti mitä siinä sivusilmällä muitakin rotuja seurasin.





14 months, correct size bones, proportions, head with correct profile, dark brown eyes, ears set rather big, long neck, level back, deep body with correct angulations, moves with long steps, black color could be deeper. 

Junior Class, Ecellent, CQ, RES-CAC, Best bitch 2

..ja paras narttu -kehässä juostiin Maisan kanssa joka loppupeleissä veikin ROP tittelin tänään.

                                                ONNEA MAISA JA SOFIA!  



Tunnelmia Harjavallasta (..luulenpa että nähdään taas ensi keväänä!) :) 














Blogiarkisto