Viron reissu Põlvamaa 19.7 ja Tarttumaa 20.7.2014

Kevät talvella, olisiko ollut jokin seesteisempi vaihe työpäivässä.., kun ajatuksiini bongahti vahva visio siitä että kyllä on meidänkin karavaanin aika korkata ulkomaan näyttelykentät! Pikainen tarkastus Eestin kennelliiton (EKU) näyttelykalenteriin osoitti että heinäkuussa olisi saman viikonlopun aikana kahdet näyttelyt.. Siihen kun vielä avasin Viron kartan viereen ja arvoin  arvioin matkojen olevan kohtuulliset, olinkin jo vasemmalla kädellä lähettänyt kepolle viestiä että varaisi kalenteristaan kesälomapäiviä rytmiryhmän kesäreissuun!

Koska useampi kehäkettu on kertonut kiinnostuksestaan Viron turneelle yritän nyt tässä samantien aukaista omia ennen/matkalla/jälkeen kokemuksia - Toivottavasti näistä on apua myös teille!

Näyttelyilmoittautuminen Viroon vaatii hiukan enemmän keskittymistä - molempien rekisteritodistukset, maksukuitit ja ilmoittautumiskaavakkeet (EKU:n sivuilta löytyy Viron kaavakkeet) skannerin läpi ja sähköpostin liitteeksi mukaan + Iitu meni Suomen muotovaliona myös Virossa valioluokkaan joten Iitun valiotodistus myös liitteeksi. Molemmista näyttelyistä tuli parin päivän sisälle vahvistus että ilmot ovat tulleet perille ja numerolaput lähetettäisiin myöhemmin sähköpostiin. Todellakin myöhemmin.. Suomessa on totuttu että aikataulut ja numerolaput tulevat sähköpostiin Viimeistään viikkoa ennen näyttelypäivää, nykyään aikataulujen perään huhuillaan netissä jo viikkoja aiemmin. Viron näyttelyjärjestäjät pitivät hulluja harrastajia jännityksessä niin että osa oli jo kerinnyt lähteä kohti näyttelypaikkaa kun numerolaput tipahtivat viimein postiin..vain neljää päivää ennen h-hetkeä.

Laivamatkan varaukset tuli myös muistaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen reissua. Hintavertailujen jälkeen me päädyimme surffaamaan lahden yli Eckerö Line:lla. Meille oli alunperinkin itsestään selvää ettei koiria jätetä kesähelteillä autokannelle autoon (johon ei pääse edes pistäytymään kesken matkan). Onneksi Eckerön sääntöjen mukaan kesäkuukausina koiria ei edes saa jättää autoon vaan on varattava lemmikkihytti. Palattuamme mukavan viileästä hytistä takaisin kuumaan autoon odottamaan autojen käynnistyslupaa ja laivasta ulosajoa, suosittelen lämpimästi niille koiranomistajille jotka eräällä foorumilla miettivät muutaman kympin säästöä jos koirat kuitenkin jätettäisiin autoon, istumaan itse siellä kuumassa autossa parituntisen matkan.. 

Laiva matkustaminen tai oikeastaan laiva matkustajat ovat oma lukunsa.. Suomalaiset, tämä formulakansa haluaa olla joka kaarteessa ensimmäisenä.. Odotimmekin siis että pahin karjalauma kanssaihmiset olivat kerinneet takakaarteeseen ennenkuin otimme koirat autosta ja lähdimme suunnistamaan kohti hyttiämme. Taktiikkapalaverista huolimatta suuressa ihmismäärässä eteen tulee jos jonkinlaista vapaan tyylin hiihtäjää.. Olen onnellinen että koiramme omaavat hermorakenteen josta emäntäkin on kateellinen.. ;) Tytöt herättivät mukavaa huomiota mm. rollaattorilla samaan hissiin tunkenut tullut rouva joka kertoi aikanaan kasvattaneen lapinkoiria kehui tyttöjen käytöstä, autojen lastauksesta vastannut haalarijamppa pinkaisi liikenteenohjauksen lomasta rapsuttelemaan tyttöjä jne.

Viron päässä kukaan ei ollut kiinnostunut meidän tai tyttöjen papereista joten tyttöjen pissitys ja valkoisen ratsun nokka kohti Põlvamaata! 

Ensimmäinen yö vietettiin paikassa nimeltä Taevaskoja Salamaa. 

Ihan kiva.. Jos tykkää leirintäalue meiningistä.. 

Pitkän päivän jälkeen piti jo rankasti pinnistellä että naama pysyi peruslukemilla kun huoneen esittelyn jälkeen neitonen johdatti meidät yhteisiin toiletti, suihku ja keittiötiloihin. Ilmeisesti tarkkaavaisuutemme oli päässyt pahemman kerran herpaantumaan majapaikkoja verratessamme...

Paikan puolustukseksi sanottakoon että koirien ulkoilumaastot olivat erinomaiset (paarmat kuulunevat luontoon ja niistä ei voine valittaa..?) ja näyttelypaikalle oli vain ~ 10 km. Useat muutkin koiraihmiset olivat päätyneet samaan ratkaisuun majapaikan suhteen.

19.7.2014 Põlvamaa / tuomari Dubravka Reicher / säätila: 30+

Põlvamaan näyttelyalue (Mammaste tervisespordikeskus) osoittautui siistiksi (..ja Huom! Pysyi myös siistinä koko näyttelypäivän - ei pas*** tai roskia missään! ..meillä on vielä oppimista!) nurmikentäksi jota ympäröi parilta sivulta metsikkö. 

Jo aamulla aurinko paistoi kuumasti ja varustelimmekin oman leirimme päivänvarjoin ja lämpöä eristävin peittein. Vaikka näyttelypaikka täyttyikin pitkin päivää ei koiria ja ihmisiä ollut missään vaiheessa ruuhkaksi saakka. 

Näyttelypäivä alkoi tuomareiden esittelyllä ja tämän jälkeen arvostelu kehissä pyörähti käyntiin. 

Muutaman tanskandogin jälkeen vuorossa olivat meidän "SUUR SVEITSI ALPI KARJAKOER" tyttömme. Cavan liikkeet eivät tänään edustaneet uljainta karjakoer mallia ja maininnalla "no harmony in movement" ansaittu EH (VH) kehäsihteerin viuhkasta.

Seuraavana kehävuorossa olikin Iitu. Lentävä koiranvaihto kehän kulmassa ja kohti kiertorataa. Rouva tuomarin ilmeistä ei osannut tulkita mitä väriskaalaa nyt on odotettavissa..erotin joitakin sanoja sanelusta.."very good head"..."correct topline".. 

..ja seuraavana kehäsihteeri heilutteli edessäni tuota himoittua valko-musta-sinistä ruusuketta "Voiko ottaa vastaan?"

--> KYLLÄ!! 

                              FI EE CH QUILISSBETH FROM BALIHARA RANCH

Ennen ryhmäkehän läpijuoksua ja valiomaljojen kohotusta tarvitsi hoitaa kuntoon Suomeen paluuta varten tarvittava matolääkitys ja siitä leima passiin. Eläinlääkäri löytyi helposti Info -teltan vierestä. Virolaista mentaliteettia kuvannee hyvin eläinlääkärin kanssa käymäni keskustelu.E: "Paljonko koirasi painavat?" M: "Noin 43 - 44 kg." ..syvä katse silmiini.. "Painavatko ne tosiaan 40 kg?" M:"Öööö...painavat..." E:"Minulla on vain maksimissaan 35 kg koirille tarkoitettuja lääkkeitä.." ..ja taas kysyvä katse.. M:"Ok - otetaan ne."

Kaksi seuraavaa yötä majapaikkana toimi hotelli Starest. Edellisen retkeilykokemuksen jälkeen oma wc, suihku, tv.. melkein jo luksusta! ;) Meidän lisäksi usempi muukin suomalainen näyttelykävijä oli valinnut saman hotellin.

Alakerran ravintolan illallistarjousta oli vaikea ohittaa.. 2,75€ / henkilö!

Tytöt kelpuuttivat myös huoneen..

20.7.2014 Tarttumaa / tuomari George Schogol / säätila: Vettä kuin E...

Sunnuntai aamun lenkki reippailtiin vesisateessa..

Meitä huudettaisiin kehään vasta puolen päivän jälkeen joten emme pitäneet kiirettä näyttelypaikalle siirtymisessä (Ihan totta, en edes minä hinkunut sateeseen tunteja ennen kehää..). Linnuntietä näyttelypaikalle olisi ollut alle 10 km mutta navigaattori esitteli meille palan Viron maaseutu matkailua..

Näyttelypaikkana toimi Ülenurme Stadium, puitteiltaan hiukan ränsistynyt mutta nurmikoltaan jälleen erinomaisessa kunnossa oleva paikka. Paremmassa kelissä paikalla olisi voinut viihtyä pidempäänkin.

Saimme auton parkkiin aika lähelle kehää joten kepo jäi koirien kanssa vielä autoon ja minä menin seuraamaan ennen meitä arvosteltavia boksereita. George tylytti tykkäsi varsin monesta bokserista EH:n verran, ehkä vesisateesta tylsistyneenä tuomarin ilme oli jo lähtökohtaisesti varsin yrmeä.. 

Totesin suunnitelmamme antaa Cavalle vapaapäivä kauneuskilpailuista ja nimittää neitonen seurustelu upseeriksi olevan edelleen toteuttamiskelpoinen.

Käännyttyämme katsomaan komean haukun alkuperää huomasimme kilpakumppanimme saapuneen paikalle. Ikävä kyllä yhteistä kieltä ei löytynyt (tytär tosin tulkkasi auttavasti lontoota välillämme) mutta ilmeisesti uros oli Quarterworld -kennelistä. 

...ja meidän tyylinäyte ennen kehää.. Kieli poskessa mennään! 

Kuin tilauksesta juuri ennen meidän kehää sade lakkasi hetkeksi. Urokset ensin..

Uroksen arvostelusta tuntui venyvän jonkinmoiseksi Georgen monologiksi. Yritin seurata vilkasta viittomakieltä ja arvelen että tuomari huomautti ainakin vasemmalta puolelta suunpielen ylittävästä valkoisesta merkistä sekä liikkeestä oli jotain huomautettavaa. Tiukka tuomio - EH.

OHO, taisin ääneenkin tuumata mutta selkä suorana Georgen syyniin!

Melkoinen mylly olikin.. juostiin kiekka, toinenkin, pönötettiin, tarkastettiin ilmettä ja arvostelua syntyi niin ettei meinannut paperille mahtua! Ei taida olla George miehiä jotka turhaan ylisanoja käyttävät mutta kyllä sieltä löytyi mm. "g-size and format", "correct white markings on head"..

Ehkä hiukan yllättäen kehäsihteeri heilutteli taas edessäni SERT -ruusuketta. Kiitin kunniasta mutta kerroin että saimme sen jo eilen. (Virossa ei saa ottaa vastaan ylimääräisiä sertejä. Jos teet sen ja joku 'ystävällinen' kanssaihminen ilmoittaa siitä kennelliittoon voi se mitätöidä myös ensimmäisen sertin.).

Koska George ei varsinaisesti langennut polvilleen kauneutemme edessä, eikä sääkään erityisesti suosinut, valitsimme tällä kertaa jatkokehän sijaan shoppailun.


Kotiinlähtö päivänä sää oli jälleen aurinkoinen ja helteinen. Onneksi löysimme Tallinnasta ihanan puiston missä ulkoilimme ja odottelimme laivan lähtöä.

Kotimaan kamaralla tullimiehet katselivat tuimin ilmein autojonoa mutta missään vaiheessa ei tarkastettu tyttöjen passeja/madotuksia.

Hieno turnee!!! :)

..mitähän seuraavaksi... 

Grosse meeting 2014

WOW!!
Jos joku lauantai reippailija sattui tänään kulkemaan Helin ja Karin pihan ohitse ihan varmasti hän tarkasti urheilujuomansa promillepitoisuudet.. Pihalla vilisi grosseja niin että omaansa sai välillä hakea hetken ja toisenkin..

Riihimäellä kokoontui tänään 37 grossea perheineen! Täytyy myöntää että hiukan minua jännitti kuinka näin iso porukka eri ikäisiä, luonteisia, uroksia ja narttuja mahtaisi tulla toimeen keskenään .. Totean Erittäin mielelläni että huoleni oli turha! Toki jokainen ojensi tarvittaessa koiraansa ja yhdessä katsottiin koko lauman perään - mutta, ei huolta. Jokunen ärähdys muttei mitään merkittävää riitasointua! Pennuille pihalta löytyi aivan oma aitaus jossa minigrosset saivat leikkiä keskenään.

Tässä seurassa iltapäivä hurahti ihan siivillä! Niin monta uutta tuttavaa, juttua jo tuttujen kanssa... ja pääasia.. hienoja koiria..

KIITOS Heli ja Kari meetingin järjestämisestä!!

..kuvat kertovat parhaiten päivästä..  :)

Miniloma Kajjjaaniin

Heinäkuinen viikonloppu jolle ei löytynyt kalenterista koiramaisia varauksia.. Ei ole totta - onko minulla sittenkin muutakin sosiaalista elämää... ;)

Eipä huolta huolettomasta, koirattomasta, elosta - tottakai ruotsalaisen ratsun perään hyppäsi täysi lastillinen iloisia matkaajia. Näiden reissulaisten kanssa onkin varsin helppoa matkata, aina ollaan valmiita uusin seikkailuihin, matka otetaan rennosti (Masikin lienee viimein todennut ettei ohikurvaavia pärinäpoikia saa napattua kiinni sivuikkunasta.. Toki niitä voi edelleen tuijottaa tuimasti takaikkkunasta..) ja ruokailupaikaksi käy yhden tähden Hankasalmelainen huoltamon takapiha..

Takana näkyvä luontopolku tarjosi etovan elävän otoksen Suomen avarasta luonnosta.. Polulla kiemurellut Vipera berus (kyy) muutti leppoisan taukokävelyn sadan metrin sprintiksi..



Ensimmäinen lomapäivä - hyvin lenkitetyt koiruudet jäivät köllöttelemään vanhempieni luokseni kun emäntä ja isäntä hilpasivat Kainuun Musiikkijuhlille. Juhlien vanhanaikaisesta varsin vaatimattomasta nimeämisestä huolimatta.. kekkereillä ei esitelty kansantanhuja ja harmonikka battleja..

Yksi otos perjantain peikoista pojista.. Ei tekisi pieni trimmaus pahaa tällekään.. ;)

Juhlien jälkeen (Kiitos Anne&Teemu etkoista ja iloisesta seurasta!) olikin aika suunnistaa koko porukalla mökille.

..jos vain koirat osaisivat puhua..

Masi: "Uiminen, uiminen, uiminen! Ihan parasta! Luulenpa että tein uuden ennätyksen vesiloikassa ja vesipisaroiden korkeus pärskyttelyssä!"

 

Cava: "Huomasin että kannattaa ottaa vahtipaikka josta pystyy seuraamaan mahdollisimman hyvin kaikkia ihmisiä ja olemaan paikalla juuri oikeaan aikaan... Mummi muonavastaavana ei pysty vastustamaan tummien silmieni katsetta joten saattaa siinä lätty ,jos toinenkin, livahtaa emännän katseen ulottumattomissa suuhuni.."

Iitu: "Huoh.. Hirmuinen homma pitää tämä lauma koossa! Juuri kun sain emännän uskomaan että valkoinen pyöriäinen pitää välillä hinata kuivalle maalle hengähtämään..niin eiköhän miehet olekin jo veneessä... Ilman minua puolet laumasta häviäisi ihan varmasti ennen kotimatkaa!" 



Forssa Mustiala 29.6.2014 All breed dog show

Tänään kepo ja Iitu saivat vapaapäivän kun me tytöt - minä ja Cava - suunnattiin aamusella kohti Tammelaa (Forssaa). Ikävä kyllä Mette kumppaneineen onnistui sääennusteessaan puolen tunnin tarkkuudella.. Edellisen illan täsmäsää oli manannut vesisateen alkavan Forssassa 9:00 - alkoi 8:30.. Ei hassumpi tarkkuus.. jonka toivoin kerrankin menevän oikein rutkasti pieleen.. :/

Sinänsä näyttelypaikka oli kaunis - Isoja tammia (pahoittelut mikäli lajike meni väärin, hortonomin kurssit jäivät minulla tuumailu vaiheeseen..) ja laaja ruohokenttä. Kauniilla kelillä paikalla olisi voinut viihtyä pidempäänkin!

Tammelassa tuomarina nähtiin Alessandra Giuseppe, Italy.

Vanhempi mies joka ilmeisesti halusi Suomen sateesta mahdollisimman pian takaisin Italian lämpöön.. Tuomarointi vauhti oli ainakin ripeä..

15 months, Good size, feminine, Correct teeth, Good head, Strong in front, nice proportions in body, Good topline, Sufficient strong in back, Sufficient mover.
  
Junior class, excellent1 

Jäädessäni odottamaan teltan viereen arvosteluamme tuomari tuli vielä luokseni ja sanoi "Nice bitch, nice teeth, nice temperament - front must develop" 

Näillä sanoilla siis kotia vielä kasvamaan. Muutama sana vaihdettiin vielä grosse porukan kanssa (..ja Cava esitteli ROP Rokille villejä leikkiliikkeitään..) ja ruotsalaisen ratsumme nokka käännettiin kohti kotia.

..seuraavat näytelmät meillä näytelläänkin Viron kamaralla!

28.6.2014 MH-luonnekuvaus / Mental Description test for dogs

Tänään ei arvosteltu hännän käyryyttä tai tassun profiilia vaan keskityttiin mentaali asioihin. Mäntsälä, Suomen Broholmeryhdistyksen järjestämä MH-luonnekuvaus, tuomareina toimivat Arja Jauhiainen ja Anne Kuivinen. Emäntä olisi reputtanut luonnekuvauksen jo edellisenä iltana jolloin huomasi - hyvissä ajoin ohjeistusta lukiessaan - että koiran rekisteritodistuksessa tulisi olla merkittynä sirunumero. No, EI OLLUT! Iituhan matkasi Suomeen siihen aikaan kun tatuointi kävi vielä tunnistusmerkintänä. Toki Iitu on myöhemmin sirutettu ja rokotuspassiin asiallisesti merkitty, mutta ei rekkariin.. NYT voin kertoa muille kohtalosisarille(ja veljille) että ei kannata sen vuoksi suurempaa kriisiä kehittää, Iitun virallinen tunnistus tehtiin kokeessa tatuoinnin perusteella (koska se on export pedigree:kin merkitty) mutta myös siru luettiin ja lomakkeeseen merkittiin - tupla tunnistuksella siis mentiin.

Itse kuvaus alkoi yleisön kiertämisellä ja kuvauksen ohjaajan tervehtimisellä (tokihan Iitu kohteliaana tyttönä moikkasi myös tuomarit). Käsittely nyt on niin tuttua kauraa näyttelyistäkin että siitä hyvästä Iitu lupsautti pusunkin kuvauksen ohjaajan suulle. Leikkikaluna oli talon puolesta kauhean ruma, suuri, paloletkun pätkä. Pyh! Iitu kävi kyllä moisen rohjakkeen haistelemassa kun ohjaaja sen heitti poispäin mutta eipä muutoin paljon kiinnostanut! Sen sijaan leikkiin ilman lelua Iitu innostuikin testin ohjaajan kanssa.

Seuraavalla rastilla testattiin saalistusta/takaa-ajoa - koiran halua saalistaa ja tarttua poispäin liikkuvaan esineeseen. Jänikset ja linnut kiritetetään kyllä pois pihamaalta mutta tylsä narulelu piuhan päässä ei saanut aikaan suurempia tunteita. Jokunen juoksuaskel vieheen suuntaan mutta olkoon..

..ja just kun päästiin vauhtiin.. Sitten meidät ohjattiinkin paraatipaikalle pönöttämään. Kolme minuuttia pelkää oleilua.. Iitu piippasi pari kertaa, kiersi minut ja tunsin kuinka Iitu tökkäsi minua vasempaan käteen ja istui vierelleni. Siinä sitä sitten oltiin - tuomarit ja yleisö katselivat meitä, minä puolestani - Iitu vasemmalla sivullani heitä.. (ylin kuva näistä tarkkailuasemista) Huomasin tuomarin kasvoilla hymyä tästä asetelmasta..

Etäleikki, Iitu kiinnostui kauempana heiluvasta hahmosta, totesi tämän olevan harmiton, kaipaavaan vain tarkistettua lääkitystä ja istuutui vierelleni olevan mökin portaille...

Sitten Iitu yllätettiin (haalarilla joka tempastaan yht´äkkiä koiran eteen testataan koiran reagointia ja toimintaa yllättävässä pelottavassa tilanteessa)! Iitu säpsähti duunarin vaatetusta mutta pysyi lähelläni ja tuli haistelemaan haalaria kun seisoin sen vieressä. Kun hetken kuluttua kävelimme haalarin ympäri Iitu oli jo unohtanut jo moisen kavalan pelottelu tempun ja tuomarin mukaan "Olisi vaikka voinut törmätä siihen", ajatukset olivat jo vallan muissa nuuskutteluissa.. 

Saman kaltainen reaktio nähtiin myös räminälaitteella (koiran reagointi ja toiminta yllättävän äänen kuullessa). Säikähdys, Mikä se oli?, Eipä näköään mitään erityisen kiinnostavaa..

Suurin yllätys saatiin ehkä aaveilla. Iitu tarkkaili rohkeasti molempia lähestyviä aaveita.. Hetken aaveita tarkkailtuaan neiti lienee päätellyt että nämä ovat sitä samaa sakkia joilla ei ole kaikki pillerit tallessa doseteissaan - outoja mutta harmittomia.. ja häntä alkoi heilua! Keskustelimme ohjaajan kanssa rastin jälkeen ettei Iitu tuntunut pitävän aaveita minään! Ohjaaja näytti sekunttikelloaan joka näytti 00:00:00 ja sanoi että ensimmäinen kerta kun hän ei edes kerinnyt käynnistää kelloaan! (..kuinka nopeasti koira lähestyy aaveita). 

Sitten taas leikittiin sillä rumalla lelulla.. Edelleen ei kiinnostanut - oma nalle lelu oli sentään kauniimpi ja kiinnosti enemmän. Joku siinä samalla paukuttelikin, huomattiin, mutta ei pahemmin kiinostanut..

Olen niiiiin onnellinen tästä neitosesta! Niin arki kuin juhlakin Iitun kanssa on jo kertonut että kaikki palikat ovat neitosen päässä kohdallaan - mutta oli hienoa nähdä ettei tällaisissa kuormittavissa tilanteissakaan Iitusta löytynyt jäljelle jäävää pelkoa tai aggressiota. Iitu on jo kotioloissa osoittanut että mikäli aihetta on, neiti ei kavahda hoitaa kodinvartijan hommiakaan - jos taas uhkaa ei ole, mitäpä tuota turhia stressaamaan! :) 

..niin.. Se testi meni hyväksytysti läpi! 

(..mahdollisesti vielä tulossa täydennystä tähän tekstiin.. videon pätkien lataaminen on vain niin hiiiiidaaaastaaaa...) 

Quilissbeth from Balihara Ranch passed MH-test (Mental Description test for dogs) today. I'm really proud of her! She took the test calmly, without remaining fear or aggression

Mental Description test for dogs http://www.lapphund.se/mheng.htm

Virallisissa kuvissa / Official health tests

Tänään oli Se päivä kun oltiin Cavan kanssa toiveiden ja haaveiden tienristeyksessä. Viralliset terveystutkimukset. Iitun kanssa koetut pettymykset painoivat mielessä... mutta ajellessamme kohti eläinlääkäriä aurinkokin pilkahteli tummien sadepilvien välistä joten päätin että häntä pystyssä mennään ja murehditaan vasta jos aihetta löytyy!

Halusin että Cavan kuvaa ehdottomasti Eläinystäväsi Lääkäri´n Juha Kallio. Juha on lääkäri joka ratkaisi aikanaan Iitun ontumisen syyn ja leikkasi Iitun polven. Cavaakin Juha on nähnyt rokotuksilla ja pentupiirissä jo minigrossesta lähtien. Kaiken lisäksi Juhalla on kokemusta grosseista ennen meidän tyttöjäkin.  Juha Kallio

Tulevasta tietämätön Cava tassutteli iloisesti asemalle. IIIIhana paikka - hoitajat mennä huiskivat edestakaisin ja rapsutuksia sateli sieltä sun täältä! Puntarillakin pyörähtiin, numerot pysähtyivät lukemiin 42,2 kg.

Juha tuumasi meidät nähtyään "Onpas sinusta tullut iso tyttö!" (..oletan että kommentti oli tarkoitettu Cavalle..). Tarkastuksen jälkeen Cava sai nukutusaineen joka taisi osua suoraan nukkusuoneen sillä neitonen väsähti lattialle muutamassa minuutissa.

..sitten alkoi emännän piiiiitkät minuutit.. Luin siinä (muka) jotain lehtiäkin.. en muista mitä..

Kesken kuvausten Juha tuli luokseni ja kertoi että on löytänyt jonkin muutoksen lannenikamasta joka näkyi lonkkakuvista. ..ihan niinkuin verenpaineet eivät olisi muutoinkin jo takoneet huippulukemia, kuulohöröttimeni tekivät vielä pienen kepposen.. kuulin ensin että lannenikamasta löytyi MURTUMA!! Ilmeeni oli varmasti tätä luokkaa..

..koska Juha toisti hyvin nopeasti MUUTOS - ei murtuma.. Joka tapauksessa, asiaa ei tarvinnut miettiä sen enemäpää - lisätään pakettiin selän röntgenkuvaus virallisen protokollan mukaan (vaikkei selän tulos olekkaan virallinen alle 2 vuotiaalla koiralla).

..tässä vaiheessa kerkesin jo miettiä mahtaako eläinlääkäreillä olla jotain piikkiä ja seerumia annettavaksi myös ihmisille jos emäntä pyörtyy/pimahtaa/pamahtaa liiallisen jännityksen vuoksi.. Isäntäkin kerittiin "hälyttää" töistä mukaan jänskittämään tuloksia..

Sitten meidät kutsuttiin herättelemään Cavaa ja Juha tulisi kertomaan alustavan arvionsa kuvista.

Lonkat ovat tiiviit ja hyvärakenteiset. Alustavan arvion mukaan lonkat ovat A/A. Kyynärpäät ovat terveet. Polvet ovat normaalit 0/0.

Lonkkakuvauksen yhteydessä havaittu muutos lannenikamassa ei aiheuta Cavan elämään minkäänlaisia rajoituksia, luultavammin nikama ei tule vaikuttamaan millään tavalla. Varmistin Juhalta myös mahdollisen jalostuskäytön mahdollisuuden johon Juha tuumi ettei näe syytä miksi Cava pitäisi pois sulkea jalostuksesta - varsinkin kun huomioi muut terveystulokset.

Odotamme tietty vielä Kennelliiton viralliset tulokset.. mutta...      :) 

Unen pöpperöinen Cava kääntyi vielä ovelta Juhan rapsultetavaksi.. "Hieno luonne..." kuului huoneen ovea sulkiessamme..

Today was an exciting day. It was time to make Kassiopeia´s official health tests. In Finland you don't have to make mandatory health tests to swissy, but I definitely wanted to know what is the situation...

Is it possible that some day I can start small-scale breeding with Kassiopeia?

A great day! Of course .. we have to wait for the Finnish Kennel Club official statements... 
But the veterinarian estimated on the basis of X-ray images:

Hips: A/A
Elbows: 0/0
Knees: 0/0

From the vertebrae was found matter, but it is unlikely affect to her life.

..and the character.. the vet praised it!   :)

***********************************************
Saimme viralliset tulokset / We got the official results 2.6.2014

 Hips: A/A
Elbows: 0/0
Knees: 0/0

We are very Happy!!!! :) 

***********************************************

Riihimäki rn 18.05.2014

Tänään avattiin kesäkauden näyttelyt huiman helteen saattelemana Riihimäellä. Huomasin että matkanjohtaja otteeni on hiukan lipsunut sillä karavaanimme saapuessa paikalle kaikki muut "grosselaiset" olivatkin jo paikalla! Kaiken lisäksi tuomarimme Zoran Brankovic ei aikaillut tuomioita jaellessaan joten kerkesin jo epäillä josko kerkeämme edes saamaan leriämme pystyyn ennenkuin olisi aikamme pyörähtää kehässä..

Pyörähtämiseksi se jäikin - ei suurempia tarinoita jälkipolville jaettavaksi. 

Iitu jatkoi tasaisen erinomaisia suorituksiaan ravaten toiseksi kauneimmaksi neitokseksi.  :) 

Quilissbeth from Balihara Ranch,  Champion Class/ excellent/CQ /Best Bitch2
Medium strong, nice head, strong neck. Good top- and bottomlines. Good earset. Well developed chest. Bit loose in elbows featuring out. Should be stronger in action. Excellent coat color and temperament. 

..ja sitten meidän Cava.. 

Kassiopeia from Swiss Star / Junior class/ very good 
Good size and format. Medium strong, typical head. Strong neck. Good top- and bottomlines. Good tailset. Enough developed chest. Too loose in elbows featuring out. Too close behind in action. Typical coat, color and temperament.

Kuvaaja / Photographer: Kennel Harambee´s Jukka ja Tiina Päijänen

..voihan kyynärpäät.. Ei auta syyttää serbialaista setää puusilmäksi eikä arvostelua aiheettomaksi.. ;) 

Kakara tarvitsee vielä aikaa ja seurataan miksi etupää tuosta muotoutuu.. 

Näyttelypäivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut - hyvässä seurassa viihtyy!  (..vähän liiankin pitkään..muistuttaa punainen naama peilistä..)

Onnittelut ROP Rokille ja VSP Martalle + menestyksekkäille Yoda ja Reino pentusille! :)