Lopullinen diagnoosi: Ei OC - se on Flexor enthesopathy ! The final diagnosis: it´s NOT OC - it´s flexor enthesopathy !

Luonteen piirteitä kuvaillessa jätän useimmiten sanan "kärsivällinen" valitsematta.. Niinpä olen kerennyt tarkastaa puhelimeni noin kuutisensataa kertaa (jos en ole kuullut että se on soinut..) ja kertaalleen laittaa viestiä eläinlääkäriasemalle (ovathan yhteystietoni oikein..).. ;)

Tänään Anssi soitti.
Iitun CT kuvat olivat eilen päässeet huippuasiantuntijoiden syyniin Suomessa pidetyssä kansainvälisessä tapaamisessa. Asiantuntijat olivat olleet yksimielisiä tuloksesta:
flexor enthesopathy.

Hyvät uutiset: CT kuvissa näkynyt järkäle ei ole irtopala, eikä se ole nivelessä. Nivelen sisällä ei siis ole ongelmaa. Järkäle on uudisluuta joka on muodostunut koukistajalihaksen/jänteen kiinnityskohtaan.
Sairaus ei siis ole OC. Tämän sairauden ennuste on huomattavasti parempi.

Huonot uutiset: Sairauteen auttaa vain konservaatinen hoito: kipulääkitys (alkuun pidempiaikainen, ehkä loppuelämäksi), kortisoni ja fysioterapia/osteopatia. Ei siis ole oikotietä eikä leikkausta jolla Iitu saataisiin pian kuntoon.

Pidän erityisen paljon Anssin tavasta ajatella koiran hyvää elämää. Olen täysin samaa mieltä siitä, että Iitun kannalta ,nyt kun tiedetään sairaus, on tärkeintä löytää hyvä lääkitys ja saada koira taas kivuttomasti liikkumaan. Se että koira ontuu muutaman askelen levolta noustessaan ei ole niin huolestuttavaa, pääasia että Iitu liikkuu taas koko elämän ilolla eikä Iitulla ole esim. lepokipua.

Huomenna käydään ottamassa kortisonipistos kyynäreen ja tarkastetaan lääkitys.

..palataan aiheeseen ja Iitun toipumiseen..

OC (osteochondritis)

Ontuminen silloin tällöin, enempi ja vähempi on (surullista kyllä) kuulunut osaksi Iitun ja meidän matkaa 10 kk ikäisestä saakka. Yleensä ontumista on esiintynyt vauhdikkaiden metsälenkkien jälkeen. Olen kuitenkin sitä mieltä että koiran pitää saada elää täyttä, onnellista elämää ja en suostu käärimään niitä kuplamuoviin (..vaikka hetkittäisesti mieli tekisikin..).
En siis erityisesti huolestunut kun Iitu joulukuun puolivälissä jälleen ontui. Joulun reissut käytiin, ulkoiltiin ja nautittiin - tosin pahimmat rymyämiset jätettiin väliin.
..mutta tällä kertaa ontuminen ei mennytkään levolla ohi..

Soitin Hattulan Eläinsairaalaan ja varasin ajan yhdelle luottolääkäreistämme - Anssi Tast:lle.
Iitulin kanssa ajeltiin Hattulaan varsin mietteliäänä.. pahimmat skenaariot kävin (luonnollisesti) mielessäni ja siinä vaiheessa kun olisi tarvittu supersankari pelastamaan koko maailma lähestyvältä tuholta ("kaikki kuolee" -skenaario) päätin että surraan myöhemmin jos aihetta on.

Vastaanotolla Anssi juoksutti meitä ensi ulkona (oikean jalan ontuma näkyi selvästi) ja teki sitten ontumatutkimuksen. Oikeasta kyynärnivelestä tuli selvä kipureaktio.
Tämän jälkeen käytiin läpi vaihtoehdot ontumisen syyn selvittämiseksi.. Perinteinen vaihtoehto: röntgenkuvaus (joka on myös karkeasti ainakin puolta edullisempi vaihtoehto omistajan lompakolle) tai sitten CT -kuvaus joka mahdollistaa huomattavasti paremmat diagnosointimahdollisuudet.

(Huom! Tässä vaiheessa pyydän alan ammattilaisilta kärsivällisyyttä.. Teksti on kirjoitettu ei-eläinlääketieteen eikä terveydenhuollon ammattilaisen - vaan huolestuneen omistajan näkökulmasta..)

Iitu on kertaalleen n. vuosikkaana CT -kuvattu, mutta ymmärsin Anssin selityksestä että nuoren koiran ontuman/nivelongelmien diagnosointi voi olla todella kimurantti juttu kun välttämättä yksinään CT tai tähystyskään ei pysty kertomaan koko totuutta..

Päätin että jatketaan Iitun kanssa CT kuvaukseen. Rapsuttelin Iitun höyhensaarille ja jäin odottamaan tuloksia..
..tai oikeastaan päätin piipahtaa sillä aikaa läheisessä kauppakeskuksessa, sillä lievän hermoromahduksen kourissa oli hyvä saada jotain tekemistä. Ruokaostoksille siis! ..ilmeisesti syömme tänään Aurajuusto patonkia, siideriä ja kanankauloja (Ok, viimeiset olivat koirille..) Ei oikein ajatus kulkenut kaupassa..

Vihdoin.. Seisoimme Anssin kanssa näytön edessä..

"Iitulle suoritettiin olka- ja kyynärnivelien CT -kuvaus. Olkanivelissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Molemmissa kyynärnivelissä havaittiin OC -muutokset, jotka olivat pahemmat oikeassa. Oikeassa kyynärnivelessä on iso kalkkeutunut frakmentti. Pyydämme vielä radiologin lausunnon fragmentin alkuperästä. Lausunnon perusteella mietitään jatkotoimenpiteet."

Voihan Pyhä Persie..!!?¤%¤!
Iitun oikeassa kyynärnivelessä oli tosiaan Jupiterin kokoinen järkäle!!!
Eipä ihme että pikku rukka oli ontunut jalkaansa.. Iitu on röntgen kuvattu viimeksi huhtikuussa 2015 jolloin moista möykkyä ei näkynyt.. Kuvat laitettiin lausuttavaksi vielä radiologille koska moisen kappaleen ilmestyminen on varsin epätavallista.

No, tähän "teidän kohdalle sattui hyvin, hyvin, harvinainen sairaus".. alamme pian jo tottua.. Emme ehkä suostu enää ottamaan vastaankaan mitään tavis diagnooseja.. ;)

Nyt mennään kipulääkityksellä ja rauhallisella liikunnalla ensi viikkoon. Tuolloin saamme radiologin lausunnon ja päätämme jatkotoimenpiteet.

..Mutta.. emme tarvinneet supersankaria apuun.. Meidän maailma ja Iitu taitaa pelastua.. <3

Joulun taikaa Jauhovaaralla

Jouluaaton aattona erään akaalaisen koiraperheen pihamaalla saatiin todistaa lähes nerokasta Tetris -peliä. Pelipalikoina olivat kassit, pussukat, joululahjat, koirat ja ihmiset. Muutaman säännön jälkeen (mm. vasemman puoleista takaovea Ei saa avata ilman mittavia varotoimenpiteitä..) pääsimmekin lähtemään joulumatkalle. Lähtiessämme vesi lainehti nurmikolla ja jouluiset hanget löytyivät vain lauluista - joita en kuulemma "yleisön pyynnöstä" saanut kuitenkaan hoilata koko 8,5 tuntista matkaa.. Outo juttu..

..ja se matka kesti.. Kuopion jälkeen navigaattori opasti kääntymään oikealle.. ja ajamaan about 1000 km suoraan.. tai siltä se ainakin tuntui. Tieto että ulkosauna odottaa jo matkalaisia, auttoi jaksamaan vielä viimeiset taipaleet.

Vihdoin perillä!

Keskeltä mörkömaata (kuten entinen työkamuni näitä Kainuun korpimaita kutsui..) vaaran päällä paloivat soihdut metsänvartijan vanhan pirtin pihalla. Sen verran olin susikarttaa katsonut.. että kaikesta energiasta huolimatta, pimeään metsään ei lähdetty iltalenkille vaan jaloteltiin iltatoimet pihapiirissä.

Jauhovaara on iso (180.0 m²) entinen metsänvartijan talo jonka ympärillä on arboretum erilaisista puulajeista. Opastetut luontopolut alkavat heti mökin vierestä.

Isokin talo täyttyi elämästä kun menossa mukana oli 12 ihmistä, 4 koiraa (meidän koiruuksien lisäksi ranskis Patu) ja käväisipä siellä joulupukkikin!

Kyllä siinä oli Mantan ensimmäisessä joulussa hulinaa kerrakseen! :)

Tokihan olimme olleet niin kiltteinä että pukin säkistä löytyi joululahja kaikille - tietenkin myös karvakamuille. Harmittavan huonoa tuuria vain noiden pehmolelujen kanssa.. Jälleen Masille ja Mantalle oli sattuneet vialliset / itsekseen räjähtävät lelut.. hmmm...

Pirtissä oli mukava kuunnella vanhemman vuosikerran juttua kylän koirista vuosikymmeniä sitten.. Oli kuulemma se yksikin iso uroskoira kosiomatkallaan majoittunut pirtin ikkunan alle useiksi viikoiksi. Siinä oli sitten kiepillä päivystänyt, ajanut muut sulhasehdokkaat äkäisesti matkoihinsa ja odottanut morsmaikkunsa ulkoiluhetkiä (jotka oli turvattu luudan kera..), toivoen josko isäntäväki jättäisi tuon hurmaavan pystykorvaneidin hetkeksi silmistään..



Jauhovaarassa olisi viihtynyt pidempäänkin.. mutta sitten oli jo aika jatkaa matkaa..

Blogia kirjoittelin tällä kertaa mökiltä Vuokatin rinteiltä.

 

..saas nähdä mitä pirrruutta täällä keksitään ?!?   ;)



Helsinki Winner 5.12 ja Voittaja 6.12

Koiranäyttelyihmisten hulluuden harrastuksen huipentuma - Messari - koettiin viikonloppuna Helsingissä.

Lauantaina kehämme oli aamupäivästä, mikä puolestaan tiesi aikasta aamuherätystä. Hartwall Areenan luota kohti Messukeskusta autojonossa 40 min madeltuamme, olimme tosin tyytyväisiä siihen että lähdimme matkaan ajoissa.. Muutama handleri lienee valinnut torkku -vaihtoehdon sillä autoista singahteli handlereita koirineen kohti näyttelypaikkaa..

Pienellä sovittelulla saimme häkitkin mukaviin asemiin kehän laidalle. Pian luonamme olikin grosseporukkaa ja rodusta kiinnostuneita, joten odotusaika meni nopeasti.

Lauantaina grosset arvosteli Eeva Rautala.

PikkuMantan debyytti aikuisten kisoihin ja virallisiin luokkiin sattui komeasti vuoden suurimpaan näyttelyyn. Kepolle tuumin että eipä huolta, vielä ei olla siinä tilanteessa että tytöt kuitenkaan juoksisivat samassa kehässä.. Luonnollisesti Manta on vielä niiiiin kesken kehityksen että vain haaveilemme joulun punaisista väreistä..

"Hyvän tyyppinen ja -kokoinen. Hyvä pään malli ja ilme sekä korvat. Jäntevä selkä. Rungon tulee vielä kehittyä. Sopusuhtainen luusto ja kulmaukset. Väri ok. Liikkuu hyvin ja hyvä luonne."

JUN, ERI, SA (HUOM!! SA!!!), PN 4

Helsinki Junior Winner 2015

Voihan iloinen ylläripylläri... Tässä välissä kävimme epämääräisen ja sekavan neuvottelun/käskynjaon kepon kera.. Mikäli Iitukin saa SA:n niin kepo pääseekin juoksemaan kehään.. 

"Hyvä tyyppi ja koko. Oikeat mittasuhteet. Feminiinen pää. Hyvä rintakehä ja selkä. Toivoisin hieman säännöllisemmät etu ja takaliikkeet, sivusta ok. Hyvä luonne."

                                              VAL, ERI, SA, VAK2,PN 3

...ja sitten mentiin yhdessä! Voi sitä iloa ja riemua kun Manta huomasi että Iituhan on samassa kehässä! :) 

Eeva kätteli meidät neitosista neljänneksi sanoen ettei nyt voinut ylemmäksi Mantaa sijoittaa - vaikkakin koira on hyvin lupaava, niin kuitenkin kovin kesken kehityksen vielä. No, tämäkin sijoitus pääsi yllättämään meidät täysin ja enpä olisi rohjennut ajatellakaan että Manta aikuisia koiria kehässä ohittaisi. 

Iitun osalta Eeva toivoi liikkeisiin enemmän voimaa. 

Tuomarina Eeva oli ystävällinen ja antoi neuvoja koiran parempaan esittämiseen, kuten myös vinkkejä tulevista handlaus trendeistä. :) 

Ennen kartanolle siirtymistä kävin vielä metsästämässä parhaita messutarjouksia ja grosse tavaraa (jälkimmäisessä onnistumatta..). Hyötykoira osastolta bongasin tutun parinkin - Upeaa Riikka ja Lucky!! 

Iltapäivällä väsynyt mutta onnellinen seurue ajeli Hämeenkylän Kartanoon yöksi. Kartano tiluksineen oli kaunis, vaikkakin keli ei todellakaan suosinut meitä.. Hotellihuoneessa oli oma pieni terassi ja käynti suoraan pihalle - huippu homma koirien kanssa matkustaville! :) 

Sunnuntaina saimmekin nukkua pidempään sillä grosset olivat kehänsä viimeisiä.
Tällä kertaa karautimme ilman ruuhkaa ihan Messarin nurkalle kunnes jono stoppasi. Parkkihallin infovalot loistivat punaisena "Täynnä". Järkkärit suhailivat polkupyörillä autojen välissä etsien vapaita parkkipaikkoja. Lopulta meidätkin ohjattiin kentälle parkkiin.

Läpi tuulen ja sateen kipitimme halliin ja totesimme tuomarin olevan aikataulusta reippaasti jäljessä.

Lopulta oli meidänkin vuoro. Tuomarina tänään Donné Irene Norjasta.

Ensin Manta..

"9½ months. Excellent type feminine. Beautiful head and expression. Good neck and topline. Good angulations all over. Still a bit loose all over and needs to mature. Excellent movement. Excellent temperament. "

JUN ERI

JUNIOR WINNER 2015

Tuomari pahoitteli kovin ettei voi millään antaa Mantalle nyt SA:ta koska se on vain vielä niiin kesken. ..mutta lupasi että jos tuon Mantan myöhemmin hänen kehäänsä ja sanon "Tämä on Se koira" niin hän antaa SA:n.. 

Passaa mainiosti! ;) 

Useammat treenaavat kehässä juoksua ja pöntystä, meidän tarttee Mantan kanssa harjoitella kehästä poistumista... MuuliManta sai vallan (onnekkaasti vasta tässä vaiheessa..) kun olimme poistumassa kehästä ja Manta pisti liinat kiinni. Kun nyt kehään mentiin niin sitten myös pysytään siellä!  

Jep, grossejen kanssa on harvoin tylsää! ;) 

Sitten oli Iitun vuoro..

"Excellent type, feminine. Excellent expression. Beautiful head. Good neck and topline. Good angluations over all. A bit tiny in bones. Moves good on front and side. Narrow from behind. Excellent temperament."

VAL, ERI, SA, PN1, CACIB, VSP

WINNER 2015

...EI OLE TOTTA... voihan Jysäys!!! En hurjimmissakaan päiväunissa uskaltanut toivoa tällaista menestystä... Huh..huh..

Täydellinen päivä (..johon palataan niinä kertoina kun tuomarin ja handlerin näkemykset eivät kohtaa.. ;) )

Onnittelut kaikille viikonlopun tuloksiinsa tyytyväisille ja Kiitokset höpöttelyseurasta!! :)

Lopuksi sieltä täältä kuvia ja tunnelmia..

Salo 14.11.2015 / Handlerkurssi, Juha Kares

Kun kello pirisee vapaapäivänä himpan yli klo 5 se ei voi tarkoittaa muuta kuin koirahulluharrastajan menoja..

Pohdin vielä viime metreille kumman tyttösistä otan mukana Saloon.. lopulta päädyin ottamaan Iitun kaveriksi, koska Manta Show saattaisi varastaa osan handlerin huomiokyvystä ja päivän opeista..

Karautimme siis Iitun kanssa aamulla Saloon (..liekkö kenellekään yllätys..olimme ensimmäisenä paikalla Salon koirahallilla.. ;) ) Hiukan siinä jaloteltiin ja odotettiin että ovien avaaja ja muut kurssikaverit tulevat paikalle.

Kurssi oli jaettu jo alunperin kahteen osaan - isot ja pienet (pöydällä esitettävät) koirat. Kurssin aluksi meidät isot jaettiin vielä "ISOIHIN" ja "isoihin". Iitu jaoteltiin ISOIHIN - kuten myös toinen kurssilla ollut sveitsiläinen (berni).

Kurssin kouluttajina toimivat Juha Kares ja Vuoden 2015 näyttelykoira "Elviiran" handlerina tunnettu Sanna Kopola-Hirsimäki.

Meidän ryhmä meni ensin Juhan koulutukseen. Juhan antama palaute oli hyvin kuvaavaa.. ;)
Näimme mm. "venäläisen bussin" ja "töykeän somerolaisen"..

Meidän vuorolla sain vinkin kuinka asettaa Iitun etujalat oikein (Iitu pyrkii kiertämään etujalkojaan) ja kehoituksen tiputtaa painoa kilo - puolitoista pois (..Iitulta..luulisin..) . Muutoin esiintymisemme tuntui menevän mallikkaasti.

Koirien pissitystauon jälkeen oli luento osuus "Koiranäyttelyssä - Miten tehdä parhaansa"

Alla muutamia otoksia luennosta. Yleisesti voin lämpimästi suositella Juhan luentoa - asiantunteva ja viihdyttävä setti! ..omakohtaiset kokemukset niin tuomarikolleega Palosaaren kalsareista onnenamulettina kuin Baltian handlerladyn huonosti ruodussa pysyvistä tisseistä antoivat kuulijoille useita vuosia lisää elinaikaa..

"Nuorilta koirilta ei pidä vaatia liikaa -> Ilo ja tarmo pysyy"

                           "Pennussa pitää olla ´sitä jotain´" 

"Pentuun pitää uskoa ja kasvattaa sen itsetuntoa. Kaikki tämä työ ja kannustus näkyy koirassa"

                                               "Usko myös itseesi ja päätä olevasi Paras"

"Siwa -muorit.. Keskity koiraasi kehässä - ei juoruamiseen!"

                        "Ensivaikutelma.. 90% sijoituksista on jaettu jo ensimmäisten hetkien jälkeen.."

"Seuraa ja opettele parhailta - opi myös huonoilta.."

      "Jokiaisilla on yksi ikävä koiraihminen. Muut ovat yleensä kivoja.. "

"Jos ei olla Maskun hiekkakuopilla koiranäyttelyissä.. Niin Ei farkuissa kehään"

                                                                           "Liikkeet ratkaisevat"
"Koiran tulee seistä täydellisesti"


Luennon jälkeen oli aika päästä Sannan syyniin aiheena koiran tasapainoinen seisotus.

Koirakko kerrallaan harjoittelimme peilin edessä sekä aseteltua että vapaata seisottamista. Mekin saimme vuorollamme Sannalta pari hyvä vinkkiä koiran painonsiirtoon.

Aina oppii uutta ja kurssista jäi mukava fiilis! :)

..ehkä hiukan opiskeltavaa yöpöydällekin..

Seinäjoki KV 25.10.2015

Tänään karautettiin läpi syksyisen harmaan lakeuden Seinäjoelle. Navigaattori yritti harhauttaa meidät ja ilmoitti veroviraston kohdalla että perillä ollaan.. Kiittimme siinä kohtaa herra Navia (..ja hänen erikoista huumorintajuaan..) ja suunnistimme loppupätkän perinteisten viittojen avulla Areenalle.

Grosset arvosteltiin kehässä viimeisenä joten kun saavuimme paikalle käynnissä oli jo täysi hulina! 

Kepon teki Iitun kanssa ansiokkaan tiedustelukierroksen ja kohtuullisella limboamisella saimmekin leirimme pystyyn hyviin asemiin kehän vierelle. Seinäjoella ei ollut merkitty erillisiä häkkialueita, näyttelykirjeessä pyydettiin vain käyttämään maalaisjärkeä jotta kulkureittejä ei tukita kokonaan. Hyvin näytti ainakin meidän kehän vieressä tämäkin systeemi toimivan.

Pian leirimme luokse löysi tiensä muitakin grosseja huoltojoukkoineen, joten kaiken höpötyksen jälkeen olikin jo pian aika pujottaa näyttelyhihnat kaulaan ja täyttää taskut herkuilla.. 

Tuomarina tänään Ehrenreich Günther / Austria

Manta kisaili tänään viimeistä kertaa pennuissa ja sai avata grosse kehän. 

(ps. Kuvasta näkee miten tuomari yrittää virittää kameransa laukaisuvalmiiksi mutta Mantapa olikin extra zoomailusta eri mieltä ja läpsäytti ahterinsa välittömästi maahan.. Taisi jäädä Güntherilta kuvat saamatta..) 

Xixi Quarterworld / BOB PUPPY
8 m. old. Correct bones & angulations. Correct chest. Correct topline. Nice feminine head. Correct ears. Dark eyes. Strong correct scissorbite. Correct markings. Correct movement. Lovely open temperament.

Voi miten iloinen olinkaan että pikkuneiti näytti nauttivan menosta ja kehässä oli kivaa! Tätä juuri lähdimmekin hakemaan - iloista meininkiä ja hyvää kokemusta. :)


Aikuisten kisat avasi Amiral avoimessa luokassa.

Amiral / excellent, CQ, CAC, CACIB, Best male 1, BOS

Sitten oli neitokaisten vuoro..

Estimat Izalco /  excellent, CQ, CAC, Best female 3

Harambee's Eternal Emerald /  excellent, CQ, CACIB , Best female 1, BOB

..ja päivän viimeisenä yksilöarvosteluun pääsi meidän Iitu.
Tuomari kysyi heti kehään saapuessamme mahtaako Iitu olla aiemmin esitetyn pennun äiti.. Hieman hämmentyneenä kielsin tämän sukulaissuhteen. Minusta Iitu ja Manta ovat niin erinäköisiä etten edes osannut odottaa tällaista kyssäriä.. ;)

Quilissbeth from Balihara Ranch / excellent, CQ, RES-CACIB , Best female 2 / 4½ y. Strong body. Bit open in front. Correct angulations. Strong neck. Beautiful head. Nearly parallel head lines. Correct ears. Dark eyes. Correct markings & coat. In back movement ? narrow. 

Tässäpä vielä neitoset paras narttu kehässä;

..ja loppuhuipennus..

Hieno päivä! Oli mukava nähdä teitä kaikkia!! Onnea  ROP Yoda ja VSP Amiral! Komeasti meni koko porukalla! :)

Tuulos 4.10.2015

Näyttelyaamu starttasi kovin syksyisen harmaana.. huoltohenkilökunta oli hiukan kohmeessa mutta grossetytöt olivat sentään Täynnä Virtaa! Samalla sykkeellä saavuttiin myös perille Kauppakeskus Tuuloseen. Auto ohjattiin parkkiin pellolle ja ennenkuin meidän karavaani oli selviytynyt siistille kulkureitille handleri kirosi kiitteli Mantaa villeistä kuvioista mitä saakaan housuihin aikaiseksi kun mutaisilla tassuilla singahtelee emäntää päin.

Tuuloksen parkkihalli on tunnetusti kaikuva ja meluinen paikka - niin tälläkin kertaa. Vanha kehäkettumme ei ollut millään moisesta mestasta mutta Mantaa paikka selvästi jänskitti. Kaiken lisäksi tyhjässä kehässä harjoitellessamme sattui vielä pieni liukasteluepisodi jonka jälkeen Manta oli sitä mieltä että antaapa muitten hoitaa tämä setti! Onneksi pienen pohtimisen / lahjonnan / tsemppauksen jälkeen pääsimme jälleen yhteisymmärrykseen että ehkä nyt kuitenkin vedetään kehässäkin kuviot.

..ja sitä kehävuoroa sitten odoteltiin..ja odoteltiin.. ja...

Tuomari Jouni Nummela osoittautui tarkaksi mieheksi joka kelloon katsomatta arvioi jokaisen koiran ja myös kertoi sanallisesti näkemyksenä ko. yksilöstä/syyn arvosanaan/sijoitukseen. Miellyttävä mies jonka kehässä tuskin kukaan koirakko pääsi parilla juoksukierroksella maaliin. Tuomari rohkeni myös käyttää laajasti arvostelun väriskaalaa.

Grosseja kehässä nähtiin (ryhmänäyttelyyn) mukava määrä - 5 kipaletta.

Ensin meidän Manta. Liikkumisessa oli parantamisen varaa, tosin tällä kertaa olin tyytyväinen ylipäätään siihen että (lahjonnan tuloksena - Kiitti Maija lihapulla avusta!) neiti oli yhteistyöhaluinen.

Xixi Quarterworld, BOB PUPPY  / Oikean kokoinen, oikeat rungon mittasuhteet omaava pentu jolla iän mukainen pää. Tasapainoisesti kulmautuneet raajat. Hyvä alalinja. Ylälinja vielä iän mukainen. Iän mukainen karvapeite. Liikkuu iän mukaisesti löysyydellä joka suunnasta.

Sitten kehään pääsivät poijat

Estimat Mares / Very Good

Harambee´s Daring Diamond / BOB

..ja sen jälkeen ladyt..

Nora Vom Steenkamp / Very good 

Quilissbeth from Balihara Ranch / BOS  4,5 oikeankokoinen, hyvät mittasuhteet omaava narttu. Hyvä luustonvahvuus. Hyvä fem.pää. Keskiruskeat silmät. Hyvä ylä- ja alalinja. Hyväkuntoinen karvapeite. Tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu hieman ahtaasti takaa ja kovin löysästi edestä. Taka-askel jää rungon alle.

Onnea ROP Roki!! :)

...aina kaikki käänteet eivät ole ennustettavissa.. joten seuraava näky olikin tämä! :D

Pääsin jelppimään Pauliinan (Kennel Bom Bom´s) kasvattajaryhmää isoon kehään! 

..ja hienosti nämä upeat bernit siellä pärjäsivätkin - BIS KASV 4 !! Onnea Pauliina!! 

..ja kun vihdoin saavuimme parkkipaikalle .. No, auto oli helposti paikallistettavissa.. ;) 

Ei ihme että näyttelypäivät kuluvat kuin siivillä - oli Mukava nähdä taas teitä kaikkia!!