Oma kuva
Tässä blogissa mennään isosveitsinpaimenkoira Iitun ja Mantan sekä amerikanstaffordshirenterrieri Masin tassunjäljillä..

lauantai 2. marraskuuta 2013

Koiria, ystäviä ja koiraystäviä / Dogfriends


Useamman kerran olen lukenut tai keskustellut aiheesta "Tarvitseeko koira koiraystäviä?". Varmasti yhtä ja oikeaa vastausta ei ole, riippuen rodusta, yksilöstä ja koiran ihmisperheestä monenmoisia mielipiteitä löytyy. Uskon kuitenkin että pentuna kannattaa panostaa miellyttäviin koirakokemuksiin. Omistajan vastuulla on turvata pennulle nimenomaan hyviä, miellyttäviä kokemuksia. Jokaista remmiräyhääjää ja flexi vaanijaa ei pidä päästää pennun lähelle. Sosialistamiseen käytetty aika ei varmasti mene hukkaan vaan taidot tulevat auttamaan niin arkipäivien sujumista kuin harrastus/lomailu/juhlapäiviä. Vaikka meiltä löytyy koirakavereita myös kotoa, on tärkeää tutustua myös lauman ulkopuolisiin koiriin ja opetella puhumaan koiraa..

Meillä sosialistaminen on alkanut pentupiiristä. Pentupiirissä pikkuiset ovat saaneeet temmeltää valvotusti samanikäisten ja kokoisten kanssa.

We have started socialization of puppies from puppies play school. There puppies play with the same age and size puppies.

Quilissbeth and cavalier puppy get to know each other. 

Kassiopeia and little friends.. 

..ja sitten on meidän tutut koirakaverit.. Tässäpä Cavan uusin kaveri, suloinen pikku komistus, Raivo!

..and we have also familiar dof friends. May I introduce Kassiopeia´s newest friend , a handsome little guy, LAND ROVER from Swiss Star.

Swiss Star´s little wild stars.. 



..and finally tried little stars.. 

Koira tulee varmasti toimeen ilman lajikumppaneitaankin ja oman perheen ihmiset ovat koiran lauma. Harvemmin (tuskin koskaan) mekään moikkailemme lenkillä ollessamme muita koiria...

... mutta tällaiset koiraystävien ja ihmisystävien tapaamiset ovat piristäviä! Uskon että kun katsoin taustapeilistä takaboksiin kotia päin ajellessamme myös Cava hymyili! ;)



sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Kranio-sakraalihoitoa

Helteisen kesän jälkeen loppusyksyn armottoman kylmä viima puhaltaa jälleen luihin ja ytimiin.
...Iitun kohdalla hyvinkin kirjaimellisesti...
Varsinkin iltaisin ,makuulta noustessa, ensimmäiset askeleet ovat kovin jäykkiä. Myös muutamia porrasaskeleita alaspäin mennessä Iitu tuntuu pohtivan sopivaa, helpointa, taktiikkaa pihalle pääsyyn..

Erään koiraryhmän postauksia selaillessani törmäsin kommentteihin kranio-sakraalihoidosta. ..Siis Mistä..??? Lueskelin mm. kuinka varsin skeptiseksi itsensä luokitteleva koirankasvattaja kertoi kasvattinsa saaneen vaivoihinsa apua kyseisestä hoitomuodosta. Kiinnostukseni heräsi ja hain lisää tietoa netin syövereistä. ..miksipä ei..

Kranio-sakraalihoitoa kuvaillaan näin Susannan sivuilla:

http://susannamyllynen.palvelee.fi/

Kraniosakraaliterapia on John E. Upledgerin (DO. OMM) kehittämä hoitomenetelmä, jonka juuret ovat osteopatiassa. Kyseessä on hellävarainen ja tehokas hoitomuoto, jossa kehoa katsastellaan laajempana kokonaisuutena. Hoidossa on tavoitteena purkaa jännityksiä tuki- ja liikuntaelimistöstä auttaen kehoa pääsemään kohti terveyttä ja tasapainoa. Hoidossa ei käytetä fyysistä suoraa manipulaatiota luihin tai kudoksiin. Hoito on hyvin rentouttavaa, joten se sopii yleensä erinomaisesti myös aroille ja varautuneille eläimille.

..ja kun minä jostain asiasta innostun - seuraava vaihe on toteutus! Laitoin Susannalle viestiä ja onnistuimmekin saamaan ajan varsin nopeasti.

Lauantaina ajelimme Susannan luokse Kangasalle. Ensin Susanna halusi nähdä Iitun liikkeessä. Varsinkin hitaassa käynnissä, minua (namia) katsoessaan Iitu kevensi vasenta etujalkaa. Iitun sairaskertomuksen olin jo toimittanut Susannalle aiemmin joten sitten itse hoitoon. Hoito näytti ensikertalaisen silmiin hyvin vähäelkeiseltä. Koiraa ei taivuteltu akrobaattisiin asentoihin eikä nikamia rusauteltu. Susannan käsitellessä kipeitä kohtia Iitu reagoi selvästi hoitoon - äännähteli, venytteli ja olisi mielellään lopettanut hoidon samantien ja ottanut loppuajan mahan rapsutteluna.. Hoito tuntui olevan myös hyvin rentouttavaa (kirjoittajan pahoittelut koiransa puolesta joka yritti tainnuttaa hoitajan pahemman laatuisilla paukutuksilla..). Ongelma kohtia löytyi erityisesti niskasta ja lantiosta.

Hoidon jälkeen Iitu oli väsynyt ja ottikin pitkät päikkärit kotona. Iltapissille mennessä Iitu ravasi sen kummemmin empimättä portaat alas! :) Piste hoidolle! Susanna muistutteli että yleensä hoito tehoaa pikkuhiljaa, muutamien päivien kuluttua. Toki jo yksi hoitokerta voi auttaa ongelmissa mutta yleensä tarvittanee pidempi hoitojakso.

Seuraamme mielenkiinnolla tilannetta - meidän seuraava hoito on n. kuukauden kuluttua.





perjantai 18. lokakuuta 2013

...riittääkö äly?! ..do you have enough the intelligence?!

..pimeyttä..vettä..räntää..lunta..vettä..muistinko jo mainita pimeyden? Tämä porukka lienee tehty sokerista ja peffatkin on kermasta sillä jopa kurapossumme Masi on iän myötä antanut ymmärtää ettei edellä mainituissa olosuhteissa ole nautinnollista tarpoa kilometritolkulla pitkin ojanvieruksia.. Tytöillä on rotuominaisuuksien kannalta paremmat lähtökohdat.. Isosveitsinpaimenkoiralla on säänkestävä lyhyt karva ja tiheä aluskarva, joka suojaa hyvin kosteudelta ja kylmältä. ..mutta käytännössä joudun houkuttelemaan tämän uljaan karjan kuljettajan etuterassin suojista räntäsateen armoille jonka jälkeen lenkki vedetäänkin reippaalla askeleella läpi - Iitun sanoma ei jää epäselväksi minulle ja Masille "Hop, hop, ei jäädä sinne taakse nuuskuttelemaan, pissailemaan, löntystelemään! Mitä nopeammin letka liikkuu - sitä sukkelammin ollaan takaisin!".

Koska emäntäkin tuntee olevansa enemmän etelä-eurooppalaista kuin arktista rotua (rotumääritelmä voisi tosin laittaa ulkomuodollisesti joukkoon itäbalttilainen, lyhytkasvuinen tyyppi..) keksimme näille päiville jotain muutakin touhua kuin ulkoilun.

Yksi kaikkien mielestä erityisen mukava hetki on kun emäntä kaivaa esille älypelit! Siitä alkaakin sellainen vilske ja vilinä että joululaulun tontutkin vaikuttaisivat flegmaattisilta.. Mitään perheen yhteistä lautapeli hetkeä takkatulen ääressä ei kannata tällä porukalla hahmotella (kokeiltu on..) sillä jokaisen koiran pelityyli on varsin persoonallinen..

Tässäpä niistä tyylinäytteet:   How to play brain game? This is our dogs style:

Ensin pienin... Cava on osoittautunut nokkelaksi pelaajaksi. Varsin vikkelästi pikkuinen hoksasi kuinka nakkeihin pääsee käsiksi ja nosteli järjestelmällisesti palikat pois nakki-aarteiden edestä.

First our little one - Kassiopeia. She is a smart girl. She noticed fast what to do. She used her mouth to move blocks away. 







..keskimmäinen.. Meidän ihana Iitu, kiltti pikku hömppänä jolla valot välkkyy muttei ole ihan kynttelikön kirkkain lamppu.. Iitu ei käytä suutaan vaan yrittää kuonolla tönimällä siirtää palikat. Jos homma ei hoidu pian mielenkiinto pelailuun lopahtaa.
..mutta kyllä kaksi ´blondia´yhdessä yhden älypelin selvittävät! ;)

..then the middle one.. Our lovely Quilissbeth. She pushes blocks. If this tactic don´t work she get bored.. Bah - This game is stupid! 
..fortunately two ´blondies´ together succeeded! ;) 


'




..ja viimeisenä mestari. Masi on nopein ja järjestelmällisin. Kokenein pelaaja nostelee suullaan palikat pois, napsii makkarat suuhunsa ja kysyy silmillään - "Otetaanko uusiksi?" 

..and the master. Masi is the fastest and most systematic. He lifts blocks out of with his mouth and eat treats. His eyes are asking - Let´s do this again!?! 

..joko..joko...??? May I...????











lauantai 21. syyskuuta 2013

Cavan debyytti / KASSIOPEIA´s first puppy show / Tuulos 21.9.2013



Tänään oli Se päivä kun meidän pikkuinen, pahnanpohjimmainen, grossevauva Cava debytoi kehässä. Ikää on 5 kk ja 3 vkoa eli startattiin luokassa 5 - 7 kk /  pikkupentu (BABY) luokassa.

Näyttelypaikka oli vaativa. Kauppakeskus Tuuloksen parkkihalli oli meluisa, kaikuva, karu paikka koiranäyttelyille. Kävellessämme ramppia alas, kohti parkkihallista kaikuvia ääniä mietin itsekin josko koiranäyttelykassiin jatkossa pakataan mukaan Peltorit.. Cava oli tilanteessa varuillaan mutta käveli kanssamme luottavaisesti kohti uusia seikkailuja.

Olemme ottaneet Cavan kanssa näyttelytreenit rennon rantein joten päivän tavoitteeksi asetin hyvän kokemuksen - pidetään huoli että Cavalla on hauskaa (viilataan esiintymistä myöhemmin..).

Tuomarimme oli Juta Haranen (Viro). Tuomari kohteli koiria kauniisti ja oli handlereille ystävällinen - oikeantyyppinen tuomari siis valittu pentunäyttelyyn. :)

Jutan arvostelu Cavasta:

Erittäin hyväntyyppinen pentu jolla on oikean ilmeinen pää. Tummat silmät. Oikeat värimerkit. Hyvin kehittynyt ikäisekseen. Vahva luusto. Jo nyt vahva selkä. Eturinnan tulee kehittyä. Vielä pentumaiset liikkeet. Esitetään hyvin.

Pentuluokka 5-7 kk/ 1./ KP / ROP

Judge: Juta Haranen / Estonia
(free translation..)  Very good type of puppy, with the right type of head. Dark eyes. The correct markings. A well-developed for her age. Strong bones.Already a strong back Forechest should develop. Puppy moving. Well presented.
BOB Puppy

Näyttelypaikka oli toisaalta hyvä - kepo kerkesi käydä shoppailemassa työkengät, ostokeskuksen Musti&Mirri kuvasi ROP pennut (odottelemme kuvaa sähköpostiimme) ja tarjosi koirahierojan konsultaation pennusta (Cavasta ei löytynyt erityisiä jumeja tms.) + mukavia tarjouksia (luita, shampoota, öljyä...).

Cava osasi ottaa rennostikin ja vetäisi mukavat kauneusunet näyttelyboksissa ennen ryhmäkehiä. Ryhmäkehässä ei tullut menestystä mutta olemme kaikenkaikkiaan päivään todella tyytyväisiä. Cava oli hieno, rohkea pikkupentunen ja tutustuimme jälleen uusiin, mukaviin koiraihmisiin!

..ehkä hienoin kohtaaminen oli kun iäkäs mies tuli luoksemme. Hän kertoi huomanneensa Cavan heti tästä koiramäärästä ja kumartui rapsuttelemaan pikkuista. Kyllä hän kysyikin minkä rotuinen tämä on.. mutta jatkoi juttelemistaan Cavalle kuinka hienoja ajokoirat ovatkaan.. Hänelläkin oli ollut koiria nuorempana.. "Etpä sinä taida jäniksiä ajaa.. mutta sievä olet.. ..kyllä minä sinut huomasin.."
..Cava sai hienoja kokemuksia uusista ihmisistä ja taisi pappakin nuortua pari vuotta..



sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Lammassaaressa / At summer cottage



Edellisessä päivityksessä kokeilimme lammaspaimenen hommia ja tällä kertaa matkasimme pidennetyksi viikonlopuksi Jämsän kupeeseen Lammassaareen. Aiheen jatkumosta huolimatta tämän saaren alkuperäisasukkaat lienevät joutuneet lampaanviuluksi jo ajat sitten..

Mökillä juhlistimme hiukan etukäteen emännän tulevia tasalukusynttäreitä ja nautimme yhdessä perheidemme kera rennosta mökkielämästä. Koiratkin olivat varmasti tyytyväisiä kaikkeen siihen ulkoiluun, uimiseen (Masi), rapsutteluun ja taisipa muutama extra herkkukin suuhun eksyä..

Kassiopeia - princess of the island   ;)
We were at the summer cottage. There were so much to see and to wonder ...

..lifeguards in action..
It´s September and 20 C !! :)



Morning walk we tried to find some chanterelles but unfortunately we had to visit supermarket.. 
Let´s make some lunch!

Tired dog is a happy dog.. <3 



lauantai 7. syyskuuta 2013

Lammaspaimenena / Shepherd




Pirkanmaan sennen järjesti hienon mahdollisuuden kokeilla lampaiden paimennusta Orivedellä. ..ja mehän olemme valmiina uusiin kokemuksiin!

Meidän porukassa Iitu edusti grosseja, entlebucheja oli yhden uroksen verran ja bernejä 9 kipaletta.
Cavakin oli mukana seurustelu-upseerin vakanssilla.

Ennakkoajatukset.. Koska Iitu ei ole osoittanut kotioloissa vahvaa saalistusviettiä (mitä nyt kirittänyt rusakkoja muutamia kymmeniä metrejä tontilta kauemmaksi), eikä varsinaisesti paimentanutkaan (huolestuu ja lähtee kyllä etsimään laumastamme harhautuneet jäsenet), metsäjäljeltäkään ei saatu kunniamainintoja. joten oletin että käymme mukavalla lauantai kävelyllä aitauksessa, haistelemme (lähinnä Iitu..) hiukan lampaita ja lähdemme tietäväisinä kotimatkalle..

Katin kellit!!

Huomasin jo vuoroamme odotellessa että Iitu seurasi todella tarkkaavaisesti niityn tapahtumia.. ja kierrokset alkoivat nousta..

Olin hiukan etukäteen huolestunut..mahtaisiko Iitu arastella lampaita..
..ja todellisuudessa asenne aitaukseen mennessä oli tämä:

First time with the sheep (on a leash). Attitude : SHEEPS - LET ME GO!!! 
Koko ajan mukanamme harjoituksissa oli lampaiden omistaja / paimennuksen kouluttaja. Koirat jotka osoittivat matalampaa kiinnostusta lampaisiin (osaa kiinnosti selvästi enemmän lampaiden prosessoima ruoho kuin itse paimennus..) olivat molemmat harjoituskerrat irti ja keskityttiin lähinnä kehumaan koiraa ja nostamaan kiinnostusta / viettiä lampaita kohtaan. Koska harjoituksissa on ehdottomasti varmistettava lampaiden turvallisuus, Iitun korkean viettitason vuoksi ensimmäinen harjoitus tehtiin liinassa. Harjoitus kesti ehkä n. 5 min joka on kouluttajan mukaan maksimi pituus ensimmäistä kertaa harjoitellessa.

Iitu yllätti minut täysin! Ilman pienintäkään arastelua (vaikka lammaslauma kääntyi heti alussa tulemaan suoraan kohti meitä) Iitu karautti kohti lampaita. Uskoisin että Iitun kertomana asia menisi näin :"Otin lauman välittömästi haltuuni" Minun kertomukseni poikkeaa hieman.. Into oli kova, ideaa vähemmän...

Attitude: a lot of fun, less intelligence..

Ensimmäisen (varsin intensiivisen) esityksen jälkeen kerkesin jo pohtia mahdettaisiinko meitä enää vauhtiin päästääkään.. Mutta yllätysten määrä ei ollutkaan vielä täynnä! Kouluttaja kehui Iitua vuolain sanoin! "Tässä koirassa on potentiaalia mihin vain", "jos koirassa ei alunperinkään ole aineksia - ei niitä sinne saadakaan, parempi on aina jos tarvitsee poistaa tai hillitä"! Wau.. tuntui kuin puhuttaisiin jostain muusta koirasta.. minun Iitu... The Lady-kö?

Ensimmäisen kierroksen jälkeen pidettiin tauko jolloin lampaatkin saivat palautumisaikaa harjoituksista. Tauolla kävimme läpi koirakkoja - mikäli koira oli osoittanut korkeaa viettitasoa ja omistaja niin halusi - seuraavalla kierroksella omistajalla oli mahdollisuus antaa koiransa tehdä töitä irti (liina perässä varmuuden vuoksi) mutta kaksi kouluttajaa ottaisivat koiran hallintaansa. Omistajan tehtäväksi jäisi koiran kannustaminen ja toimia kouluttajan ohjeiden mukaan. Näin varmistetaan lampaiden turvallisuus mutta koira pääsisi askeleen eteenpäin harjoituksissa.

Iitun tyylinäyte kouluttajien kera:

HUOM! Kouluttajat eivät piiskaa/satuta Iitua vaan menon yltyessä liian rajuksi hillitsevät koiraa (keppi eteen tai viereen piiskan ääni) ettei tämä kävisi kiinni lampaaseen vaan oppisi että tässäkin leikissä on säännöt.

NOTE! Trainers do not hurt the dog. Sheeps safety is the most important, if the situation threatens to get too wild, trainers prevent the dogs with sticks or next to dog whip sounds. Dog will learn - there is rules with this play too!



Cava taitaa haluta mukaan ensi vuonna..

..just wait until I am a Big dog..

Kiitos Pirkanmaan sennen! Hieno päivä ja mitä parasta - taas oppi tuntemaan omaa koiraansa hiukan paremmin..

lauantai 24. elokuuta 2013

Erikoisnäyttely / Specialty, Valkeakoski 24.8.2013




Yksi näyttelyihmisten vuoden kohokohdista on rodun erikoisnäyttely. Tänään Valkeakosken Korkeakankaan hiihtokeskuksessa vilisikin silmissä musta/ruskea/valkoisia koiria sekä sveitsiläisistä roduista kiinnostuneita ihmisiä. Meiltä ei ollut näyttelypaikalle kuin puolen tunnin ajomatka ja tiesimme että grosset olisivat kehässä vasta puolen päivän jälkeen.. mutta minkäs teet.. aamulla ei nukuttanut ja näyttelykassikin oli jo pakattu.. joten lähdettiin aivan liian aikaisin ajoissa seuraamaan kehiä ja nauttimaan erkkarin tunnelmasta! :)

Otimme mukaan myös Cavan tottumaan näyttelyhulinaan. Sovimme että mikäli kokemus on vielä pikkuiselle liikaa tai meno yltyy muutoin liian hankalaksi niin tuomme pennun takaisin kotia. Mutta Cava osoittikin olevansa vallan mainio näyttelykoiran alku! ..ensin kerättiin rapsutuksia ja tutustuttiin isompiin koiriin ja kun patteri alkoi ehtyä niin näyttelyhäkki on hyvä paikka vetää siestat. ...ennen päiväunia Cava tosin erehtyi luulemaan häkkiä bajamajaksi..

...babies.. Kassiopeia and very young handler..  

...hmmm.. Are you sure that you are swissy...????
Itävaltalainen tuomarimme Gabriela Höllbacher keskittyi esitettyihin koiriin antaumuksella minkä vuoksi aikataulut venyivät hervottomasti hiukan. Mikäpä meidän oli siellä kentälläkään olla - aurinko paistoi, sai höpötellä samanhenkisten ihmisten kanssa, ruokaa ja juomaa riitti. Tarkastimme myös että kentällä oli valot jotka voisi sytyttää mikäli hämärä uhkaisi tulla..

Vihdoin koitti sveitsiläisistä suurinten vuoro! Erkkariin oli ilmoitettu 8 grossea (5 urosta -joista ikävä kyllä puuttui kynsitoipilaana oleva Syltty - sekä 3 narttua).

Ensin urokset / males:

 Harambees Dynamite Diamond (excellent, CQ) and and Harambee's Daring Diamond (excellent)


Gillix Techno Echo (excellent, CQ)
Gillix Synth Echo (excellent, CQ)
..ja tulokset / and the results..

1. Harambees Dynamite Diamond 2. Gillix Synth Echo  3. Gillix Techno Echo

Paras uros ja VSP / The best male and BOS..

Harambees Dynamite Diamond 

..ja sitten tytöt / females..

 Harambee´s Delicate Diamond (very good)
 Henna Des Joyeuses Gambades (excellent, CQ)
Quilissbeth from Balihara Ranch (excellent, CQ)
..neitosten tulokset / females results..

Toiseksi parasta narttu / The second best female.. Meidän Iitu / our Quilissbeth! <3 

Paras narttu ja rotunsa paras / The best female and BOB... Henna Des Joyeuses Gambades. 


ONNEA!!! CONGRATULATIONS!!