Oma kuva
Tässä blogissa mennään isosveitsinpaimenkoira Iitun ja Mantan sekä amerikanstaffordshirenterrieri Masin tassunjäljillä..

torstai 18. lokakuuta 2012

Fyssarilla vol.5

Maanantaina polvileikkauksesta oli kulunut n. 3,5 kk ja oli jälleen aika tarkastaa kuinka kuntoutus on edistynyt.

Minun silmin: Iitun ravi on selvästi parantunut mutta edelleen vasemman jalan "takapotku" puuttuu. Leikatun jalan liikerata on siis lyhyt sekä "Singermäinen" (..ei ehkä käytetyin lääketieteellinen termi.. ;) ..mutta siis lyhyt, "iskevä" tyyli..). Iitu peitsaa lenkeillä melkoisen paljon. Hieronta/venyttely tuottaa tulosta ja jumeja/kiristyksiä on vähemmän.

Toipuminen fyssarin kertomana: Vastaanotolla sisällä Iitu käyttää leikattua jalkaa lähes normaalisti. Ulkona ravatessa näkyy lievä ontuma. Vasemman takajalan liike on hieman jäykempää. Hauikset ovat nyt paremmat, oikea on hieman kireämpi. Oikealla kaulalihas kiristää jonkin verran. Vasemmassa polvessa on täysi liikkuvuus, mutta etureisi kiristää hieman. Etupään kuormittuminen on nyt selvästi lieventynyt ja takajalan käyttö lisääntynyt, HYVÄ!

Kuinka tästä eteenpäin.. Iitun kanssa jatketaan monipuolista liikuntaa (erilaisia maastoja, porrasharjoittelua jne.) Lisätään kavalettiharjoitukset. Venyttelyä/hierontaa jatketaan päivittäin / joka toinen päivä. Edelleen ulkoillaan hihnassa ja peitsaukseen puututaan.

..ja kuukauden kuluttua kontrollikäynti.

Isäntä tekaisi meille kavaletti(este)harjoituksen tarpeet. :)
Tällä harjoituksella pyritään lisäämään leikatun takajalan käyttöä ja parantamaan liikerataa.


maanantai 24. syyskuuta 2012

Koiria ja ystäviä..

..ja aikasmonet ystävyyteni ovat alkaneet juurikin tuossa järjestyksessä..

Olen kuullut ja muutaman tutkimuksen tuloksia lukenutkin kuinka koira vaikuttaa mm.

Omistajansa fysiikkaan - eipä auta..satoi tai paistoi - lenkille on lähdettävä.. Näin syksyaamuisin kun sade vihmoo kasvoja ja kylmä tuuli viimeistelee täydellisen jäätymisen täytyykin muistaa että hyvää vaan tekee emännän fysiikalle.. ;)
Omistajansa mielialaan - koiran silittäminen laskee verenpainetta. Koira myös vähentää stressiä ja auttaa sydänleikkauksesta toipumisessa.. Leikkauksesta ei ole omakohtaista kokemusta ja välillä koiruudet tuntuvat myös aiheuttavan verenpaineen nousua.. ;) ..mutta Kyllä, ne rauhalliset hetket kun silittelet kaverin päätä..silloin ei harmit vaivaa..
Omistajansa terveyteen - ihmiset joilla on lemmikki käyvät harvemmin lääkärillä ja he elävät pitempään kuin muut. Voi olla hyvinkin totta.. Tosin tein juuri työpaikan kahvipöydässä pikakyselyn "Milloin koirasi on käynyt hierojalla? Milloin sinä itse?" ...pikakysely osoitti etteivät omistajat kerkiä/jää rahaa itsensä hoitamiseen.. ;)

..mutta ehkäpä ihan tärkeinpän asiana..

Omistajansa sosiaalisiin suhteisiin - koiraihmiset ovat enemmän vuorovaikutuksessa keskenään ja sosiaalisempia kuin muut. Jos lapsella on seuraeläin, hänellä todennäköisesti tulee olemaan sellainen myös aikuisuudessa. Lemmikkieläimen pitäminen yhdistää ihmisiä parisuhteeseen aikaisemmin, ja antaa yhteiselle kodille suuremman merkityksen. Koira on yhdistävä tekijä.

KYLLÄ! Olen vuosien varrella tutustunut moniin ihaniin, mielenkiintoisiin, värikkäisiin, harmaisiin, iloisiin ja totisiinkin koiraihmisiin koulutuskentillä, agihalleilla, hakumetsässä, koiranäyttelyissä, omistamieni eri rotujen kautta, työpaikalla...meitähän on joka paikassa! :)

                          KIITOS - te olette koiraharrastuksen suola!


Masi Tampereen seudun amstaffien toko treeneissä.

.

Iitu pentukoulussa / kevät 2011




Nokian koiranäyttely / syksy 2011



 
Grosse meeting / kesä 2012



Masi Tampereen seudun amstaffien haku treeneissä / kesä 2012





"Koirakerhon" kokoontuminen / syksy 2012



maanantai 17. syyskuuta 2012

Fyssarilla vol.4

Leikkauksesta on rapiat 11 vkoa - ja neljäs kerta fyssarilla (hoitokerta siirtyi viikolla eteenpäin Marikan sairastuessa)

Kuntoutuksen eteneminen minun silmin: Iitun liikkuminen lenkeillä on varsin vaivatonta. Neiti ei millään malttaisi kävellä lenkkejä vaan vaihtaa raville aina kun mahdollista (jos vain antaisi luvan niin tiikeriloikatkin varmasti kokeiltaisiin..). Välillä vielä huomaan ravissa epäpuhtautta - tämä liittyy yleensä siihen kun Iitu vaihtaa kävelystä raville tai toisinpäin.
Venyttelyissä ollaan edistytty enkä ole huomannut erityisiä jumipaikkoja hieroessa.
Iitu rapsutti ensimmäisen kerran itseään niin että vasen takajalka oli tukijalkana - JEEEEE!!!
 
...mysteeri... Miksi jalka on kuitenkin kipeä iltaisin..(Iitu keventää takajalkaa - liittyy yleensä siihen kun Iitu nousee makuulta. Muutaman askelen jälkeen tilanne tasaantuu.)????

Kuntoutuksen eteneminen fyssarin silmin: Vastaanotolla Iitu keventelee hieman takajalkaa. Jalan käyttö on kuitenkin parantunut entisestään ja jalkaa on tullut hieman lisää lihasmassaa. Tunnustellen polvi tuntuu tukevalta ja kivuttomalta. Oikeaoppinen istuma-asento onnistuu nyt hienosti.
(Marika ei ollut kirjoittanut kotiutusohjeisiin mutta oikean puolen hauiksessa oli kireyttä ja selästä fyssari löysi myös jumikohtia. Jumit johtunevat siitä että Iitu edelleen keventää vasenta takajalkaa.)
 
..ja kuinka tästä eteenpäin.. Liikuntaa saa edelleen pikkuhiljaa lisätä. Liikuntaa vaikeutetaan niin että liikunta suoritetaan monipuolisella alustalla - ylämäkiä, poikkirinteitä, metsämaastoa. Otetaan mukaan pari kertaa viikossa porrasharjoittelu. Otetaan harjoitteluun mukaan tasapainotyyny jolla vaikeutetaan tasapaino- ja painonsiirtoharjoituksia. Istu - seiso - Istu harjoitteet 2 krt päivässä. ...ja vielä venyttelyt + hieronnat.
 
...kuukauden kuluttua katsotaan jälleen kuinka olemme edistyneet!
 
Iitu odottelee fyssari vuoroaan.
 

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Naantali

                                          ...aina ei mene kaikki luut ihan tasan...

Masi vietiin lauantai aamuna testaamaan Toijalassa olevaa eläinhoitolaa ja Iitu pääsi mukaan Naantalin kylpylään. Jaon takana oli tietty Iitun polvileikkauksen jäljeltä vielä tarvitsema erityiskohtelu enkä halunnut vaarantaa toipumista hoitolayöllä. Masi sinänsä ei pienistä hätkähdä ja itsevarmasti poika tallustelikin yökylä paikkaansa tutkimaan - hoitajan tuumiessa Masista "Onpas se iso".. Onhan se. Oli hoitolassa aiemminkin amstaffeja vieraillut, ilmeisesti paremmin rotumääritelmän mittoihin meneviä... ;)

Saavuimme Naantaliin puolenpäivän aikaan ja ensimmäisenä kävimme ulkoilemassa vanhassa kaupungissa ja satamassa. ...kaunista... Iitulla riitti parin tunnin automatkan jälkeen energiaa ja uusia tuoksuja nuuhkittiin innokkaasti.



Satamassa ja hotellilla Iitu herätti mielenkiintoa mm. Muumimaailmasta palaavasta venäläisseurueesta kaksi naista pyysi luvan silittää Iitua - Toki! Heillä oli kuulemma berni ja Iitun rotu kiinnosti kovasti. Hotellin kirjautumisjonossa edessämme olleella pariskunnalla oli kotona odottamassa rotikka ja jälleen Iitu sai ihastuneita kommentteja ja rapsutuksia! :)


Naantali Spa mainostaa itseään lemmikkiystävällisenä hotellina. Kaikki sujuikin mutkattomasti Iitun kanssa ja oli mukavaa kuinka Iitu huomioitiin sisäänkirjautumisen yhteydessä omalla namipussilla. :)

Iitu sopeutui hotelli"elämään" nopeasti. Ensimmäisellä kerralla hississä jalat hiukan tärisivät mutta seuraavalla kerralla Iitu tepasteli hissiin jo ensimmäisenä - tämähän on jo tuttua!


Ulkoilumaastot olivat hotellin lähettyvillä hienot! Aamulenkki käytiin näin mukavissa maisemissa. :)

Iitu on toipilasaikana tassutellut pitkälti kotimaastoissa joten tällainen pläjäys uusia mukavia kokemuksia teki varmasti Iitullekin hyvää! Emäntä ja isäntä ovat myös tyytyväisiä reissuun - ripaus hemmottelua ja hoitoja
 - ja taas jaksaa!! :)

Kotimatkalla poimittiin Masi kyytiin ja nyt on koko lauma koossa jälleen!


maanantai 27. elokuuta 2012

Fyssarilla vol.3

Leikkauksesta on jo 8 vkoa ja 3 päivää.

Ulkoisesti jalka alkaa näyttää paremmalle - turkki on kasvanut lähes ennalleen, lihaskunto on jalassa luonnollisesti heikohko mutta eiköhän siihenkin saada parannusta fyssarimme ohjeilla.

Iitulla on lenkkeillessä valjaiden lisäksi panta josta voi tarvittaessa paremmin hallita neitiä pitämään kaikki jalat maanpinnalla. ..lähinnä siis kohdattaessa uusia potentiaalisia koirakavereita..

..tänään siis fyssarilla vol. 3!


Kuntoutuksen eteneminen minun silmin: Iitu on ollut pirteämpi, liikkuu kevyemmin (mielellään ravaa) tosin ravi ei ole vielä puhdasta. Kokoajan haastavampaa saada Iitun energia purettua niin ettei tule hyppy-pomppu-loikka-koikka kohtauksia.. Ihanaa kun päästään jo lenkeille (20 min/lenkki)! Ikävä kyllä huolta on aiheuttanut se että Iitun jalka on selvästi kipeä iltaisin (keventää vasenta takajalkaansa voimakkaasti).

Kuntoutuksen eteneminen fyssarin silmin: Pyri rauhoittamaan Iitua. Riehuminen aiheuttaa polveen helposti kiertoliikettä joka kipeyttää polvea. Ulkoillessa Iitu ei saa vetää vaan kävellä hallitusti vierellä. Ravia kannattaa nyt selkeästi vähentää. Polven liikkuvuus on täysi mutta kinner kiristää hieman. Selässä on arkuutta lannerangassa ja rintarangan alaosassa, kuitenkin vähemmän kuin viime kerralla. Oikea hauis kiristää mutta palpaatioarkuutta ei ole. Vasemmassa hauiksessa on selkeää paineluarkuutta lihasrungossa sekä lievempää arkuutta jännetupen alueella.

...ja kuinka tästä eteenpäin: Päivittäiset hieronta+venyttely hetket jatkuvat, etujalkojen nostoharjoituksia vaikeutetaan niin että nostot tehdään etujalkojen ollessa korokkeella. Kiinnitetään huomiota istumisasentoon mm. ulkoilemaan lähdettäessä, metsäpolku kävelyjä, pidennetään ulkoilun pituutta 5 min/viikko.
Koska Iitu on kipuillut takajalkaa, kipulääkettä neljänä päivänä iltaisin yötä vasten.

...ja kahden viikon jälkeen katsotaan taas kuinka olemme onnistuneet!


tiistai 14. elokuuta 2012

Fyssarilla vol.2



Maanantaina oli toinen fyssari käyntimme polvileikkauksen jälkeen. Leikkauksesta on nyt kulunut rapiat 6 vkoa.

Toipuminen minun silmin: Iitu on alkanut varata enemmän painoa leikatulle jalalle. Ulkoilut tehdään edelleen kävelylenkkeinä mutta Iitu tuntuu saaneen "sunnuntaikävelyistä" tarpeeksi ja yrittää vauhdittaa menoa vaihtamalla raviksi aina kun mahdollista. Sen muutaman metrin jonka Iitu on kerinnyt ravata leikattu jalka ei enää petä alta.


THE Purkki

Muutoinkin Iitu "tuntuu piristyneen"...ja jouduimmekin ottamaan käyttöön THE PURKIN. The Purkki on kolinapurkki jonka muistuttaa että kaikkien neljän jalkan tulisi pysyä välittömässä/läheisessä kontaktissa lattiaan.

Sanallinen huomautus ei tätä neiti Sotomayoria hillinnyt mutta Purkki muistutusmuotona oli erittäinen tehokas. Muutaman kenguruhypyn päätyttyä purkin heittoon nyt on riittänyt pelkkä purkin kolistelu.

Hyvä niin - nyt ei haluta vaarantaa toipumista...











Toipuminen fyssarin kertomana: Iitu käyttää jalkaa hieman paremmin kuin viime käynnillä. Etujalan nostoissa paino siirtyy hienosti takajalalle. Molemmat hauikset kiristävät selvästi, vasen oikeaa voimakkaammin. Iitun rintaranka oli erittäin jäykkä ja arka. Mobilisointi lisäsi rangan liikkuvuutta ja myös mobilisoinnin edetessä Iitu antoi paremmin käsitellä.
 


..ja kuinka eteenpäin..  Lisätään liikuntaa, jatkossa 3 x 20 min lenkki päivittäin. Hierontaa ja tasapainoharjoituksia jatketaan, yksi liike muutetaan istu-seiso-istu harjoitukseksi.

Kahden viikon kuluttua tarkastetaan kuinka olemme edistyneet.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kasvattajan peruskurssi

Lauantai aamuna 11.8 kokoontui Hämeenlinnalaisen kerrostalon kerhohuoneistoon 26 innokasta ja tiedonjanoista koirankasvattajan alkua.




Kurssilaisten sukupuolijakauma oli varsin naisvoittoinen - mukana oli 4 miespuoleista osallistujaa. Rotukirjo oli sentään tasaisempi mm. saksanpaimenkoirien, bordercollieiden, suomenlapinkoirien, dobermannien, lyhytkarvaisten collieiden, belgianpaimenkoirien... tulevia kasvattajia. Osalla oli jo kokemusta pentueista joko nartun tai uroksen omistajana - mutta suurin osa taisi olla uutta oppimassa...ja kyllä sitä asiaa tulikin! Materiaali oli n. 150 sivua sisältäen tietoa mm. koiranjalostuksesta, perinnöllisyyden perusteista, sairauksista ja kehityshäiriöistä, koirankasvatuksesta, koiran kaupasta, säädöksistä ja laista... 


Keskustelu oli vilkasta ja kurssinvetäjämme jaksoi kärsivällisesti vastata kaikkiin (..ja niitä oli PALJON...) meitä askarruttaneisiin kysymyksiin. Kiitos Raija!! :)

Toinen päivä huipentui lopputenttiin. Jokainen palautti (tenttiajan puitteissa) paperinsa tarkastettavaksi ja pikkuhiljaa kurssilaiset kokoontuivat pihalle kertaamaan mitä tulikaan vastattua..

....LÄPI MENI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
(..ja tässä vaiheessa saanee ihan pikkuisen olla ylpeäkin että kurssin priimuksena - vain yksi piste jäi puuttumaan..)

Yksi etappi saavutettu. Tästä eteenpäin selkä suorassa mutta leuka rinnassa.